

LEHTIKUVA
Länsi- ja Keski-Euroopan arvomaailmat eivät kohtaa
Läntistä Eurooppaa on hiertänyt keskieurooppalaisten maiden nihkeä suhtautuminen liberaalisiin arvoihin. Vuosia Neuvostoliiton rautasaappaan alla viruneet valtiot ovat hakeutuneet pikatahtia kohti EU:ta kommunismin luhistuttua. Lännessä saatettiin arvella entisten itäblokin maiden omaksuvan liberaalit arvot nopeasti unionin jäsenyyden myötä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Keskieurooppalaisten maiden kehitystä pitkään seurannut Adam LeBor kirjoittaa Financial Timesissa, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán (kuvassa) on vankistanut asemaansa niin paljon, että hän voi alkaa keskittymään Euroopan tulevaisuuskuvaan.
Orbán keskittyi vaalikampanjassaan vastustamaan kansalaisjärjestöjä, YK:ta ja EU:ta. Kampanja onnistui, ja se toi kolmannen peräkkäisen hallituskauden.
Itsemäärämisoikeus tärkeää
Neuvostoliiton sanelupolitiikkaan alistetut valtiot – kuten Unkari – arvostavat ennen kaikkea itsemäärämisoikeutta. EU:ta sopi kritisoida muun muassa enemmistöpäätöksellä läpi viedyn turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitussopimuksen vuoksi. Unkari äänesti päätöstä vastaan.
EU näyttäytyi siten uhkana itsemäärämisoikeudelle. Muut Euroopan maat saavat sanella, keiden tulee asua Unkarissa. Orbán piti kampanjassaan esillä unkarilaisten yhteistä historiaa ja kulttuuria. Kampanja oli hyvin kansallismielinen.
Unkarilainen historoitsija Mária Schmidt väittää EU-maiden johtajien uskoneen utopiaan, jossa kansallisvaltiot voidaan jyrätä.
Jyrkät näkemyserot
Lännessä keskieurooppalaisten toimia kuvitellaan sortamiseksi. Keskieurooppalaiset ihmettelevät tätä kauhunsekaisin tuntein, LeBor kirjoittaa. Läntisen arvomaailman vinkkelistä näyttää siltä, että Keski-Euroopassa rajoitetaan sanavapautta ja korostetaan pakkomielteisesti sukupuolipronomineja.
Lännen mielestä laajamittainen maahanmuutto on hyvä asia ja rajaturvallisuus on huono asia. Kansallista itsemäärämisoikeutta ja oman historian ylpeyttä pidetään vanhanaikaisena. Kansallismielisyys on noloa, ja jopa hävettävää. Sen sijaan monikulttuurisuus on itseisarvoltaan hyödyllistä. Ja valtavat määrät maahantulijoita voidaan imeyttää ilman sosiaalisia häiriöitä.
LeBor arvelee läntisen Euroopan ja Keski-Euroopan arvomaailmojen kuilun luovan mahdollisesti niin suuren kulttuurikamppailun, että siitä muodostuu suurin uhka EU:n yhteneväisyydelle ja tulevaisuudelle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









