T-MEDIA
Luottamus poliittiseen päätöksentekoon on kriisissä. Luottamus hallitukseen on laskenut dramaattisesti: vuonna 2013 luottamus oli 45 prosentissa, kun tänä vuonna hallitukseen luottaa enää 31 prosenttia kansalaisista. Tulos on tutkimuksen mittaussarjahistorian pohjalukemissa. Tällaiset madonluvut laskettelee Taloudellinen tiedotustoimisto Kansan Arvot 2017 -tutkimuksessaan.
Suomalaiset luottavat eniten poliisiin (88 % luottaa erittäin tai melko paljon), koulutusjärjestelmään (86 %), terveydenhuoltojärjestelmään (82 %) ja puolustusvoimiin (79 %).
Suomalaiset puolestaan luottavat vähiten työnantajajärjestöihin (26 %), hallitukseen (31 %), kuntapäättäjiin (34 %) ja mediaan (43 %).
Vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että julkisen teveydenhuollut hyvä taso on turvattava keinolla millä hyvänsä. Niin ikään vastaajat pitivät tärkeänä ihmisten tasa-arvoista kohtelua (93 %), ympäristöstä huolehtimista (94 %) sekä maailmanlaajuista yhteistyötä (89 %).
46 prosenttia ilmaisi toiveensa siitä, että Suomen tulisi yhdentyä entistä enemmän muun Euroopan kanssa.
Luottamus EU:ta kohtaan oli kasvussa. 45 prosenttia vastaajista koki luottavansa EU:hun. Luku on 14 prosenttia korkeampi kuin hallituksella.
Tutkimusta varten haastateltiin 1692 suomalaista iältään 15-74 vuotta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.
Suomalaisia on peloteltu ilmastonmuutospuheilla ja syyllistetty autoilusta, syömisestä, elämisestä ja lasten vastaanottamisesta niin, että jotkut nuoret eivät halua enää edes lisääntyä. Kuitenkin tiedämme, että suomalaisten syömisillä ja elämisellä ei ole maapallon ilmastoon minkäänlaista olennaista vaikutusta ja että Suomen päästöt maailman päästöistä ovat VAIN noin 1 promille, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Euroopan parlamentin päätös tarkoittaa sitä, että laittomasti maassa oleskelevat voidaan siirtää palautuskeskuksiin kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle, ja tarvittaessa ottaa säilöön, jos he ovat uhka yhteiselle turvallisuudelle. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on iloinen päätöksestä, joka edustaa selkeää tiukennusta maahanmuuttopolitiikkaan.
