Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun

Vantaan verotuloista kertovat luvut ovat surullista luettavaa, paikallislehti Vantaan Sanomat uutisoi.

Vantaa sai viime vuonna verotuloja noin 27 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Edelliseen vuoteen nähden verotulot laskivat noin 8 prosenttia. Verotulojen kehityssuunta on heikko, sillä vuoteen 2023 verrattuna laskua oli 53,5 miljoonaa euroa.

Vantaan talousjohtaja Matti Ruusula harmittelee, että Vantaan tuloverotuotot yllättäen laskivat, vaikka samanaikaisesti kaupungin väestömäärä kasvoi.

Vantaan Sanomien jutussa sekä Vantaan vuoden 2024 tilinpäätöksessä luetellaan syitä: verotulojen lasku johtui pääosin hyvinvointialueuudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisesta, mutta myös yleisellä taloussuhdanteella oli merkittävää vaikutusta.

Silmiinpistävää on, että maahanmuuttoa ei mainita syynä, vaikka Vantaan väestömäärän kasvusta kerrotaankin.

Työperäinen maahanmuutto osui tuulettimeen

Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jossa asukaita on yli 250 000. Väestö on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti etenkin maahanmuuton ansiosta, ja kaupungissa puhutaankin tällä hetkellä yli 120 äidinkieltä. Viime vuoden tammi−elokuussa Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 2 549 henkilöä.

Vantaalla – kuten kaikkialla pääkaupunkiseudulla – väestönkasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon. Vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin lähinnä pääkaupunkiseudulle. Luvut kuulostavat huimilta: vuonna 2040 vieraskielisiä on Helsingissä 206 000, Espoossa 140 000 ja Vantaalla 135 000.

Viime vuosina usein toistellun hokeman mukaan ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”, mutta kuten Vantaan esimerkki osoittaa, todellisuus työperäisyydestä ei vastaa maahanmuuton edistäjien lobbauspuheita. Raadollisemmin voisi todeta, että työperäinen maahanmuutto on nyt Vantaalla osunut tuulettimeen.

Maahanmuutto kuormittaa raskaasti Suomen kuntia

Maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla.

Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä aiheuttaa kuntien talouksiin rahoitusvajeen.

Samaan aikaan maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat varsin suuria pääkaupunkiseudulla. Vantaalla tämä suhteellinen osuus on 43,6 prosenttia.

Verotulojen heikkenemisen ei pitäisi yllättää ketään

Tutkimustiedon nojalla Vantaan verotulojen kehityksen heikkenemisen ei pitäisi olla suuri yllätys kenellekään. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin vain noin puolet kantaväestön maksamista kunnallisveroista per henkilö.

Espoon entinen kaupunginjohtaja kutsui jo valtiota apuun

Maahanmuutto vaikuttaa voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaikkien kuntien asukasluvun kasvuun, mutta julkiselle taloudelle tällainen kasvukehitys on tuhoisaa.

Myös Espoossa kasvun kääntöpuoli näkyy hurjina lukuina, sillä kaupungin työttömistä peräti 43 prosenttia on vieraskielisiä. Espoon kaupungin tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen tosin suostuu myöntämään, että maahanmuuttajataustaisten sijoittuminen työmarkkinoille on ”haasteellista”, mikä on lähinnä kaunisteltu versio todellisuudesta.

Kuten Vantaalla, myös Espoossa siis väestö kasvaa, mutta verotulot eivät. Espoon entinen kaupunginjohtaja, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Jukka Mäkelä myöntää, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset. Mäkelän mukaan valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.

– Valtion pitää huomioida kasvukaupunkien ylimääräiset menot, joita tulee esimerkiksi maahanmuutosta, Mäkelä toteaa.