EU laati suuntaviivoja antavan paperin unionin rahoituksesta Ison-Britannian eron tuoman budjettiaukon myötä. Paperin neljä kohtaa viidestä sisälsi leikkauksia maataloustukiin. Yhtä lailla sosiaalipolitiikkaa kavennettaisiin neljässä eri vaihtoehdossa.
Viidennessä vaihtoehdossa ”tehdään paljon enemmän yhdessä” maatalous- ja aluetukia voidaan lisätä avokätisemmän sosiaalipolitiikan ohella. Rahoitus tälle lisäkulutukselle tulisi EU:n budjettia paisuttamalla. Jäsenmaille se tietäisi rahoituspäätäntävallan siirtymistä kohti Brysseliä.
Veroja korvamerkittäisiin unionille
EU:n budjettirahoitus tulisi osittain verotulojen kanavoimisella. Viher-, yhteisö- ja arvonlisäveroja korvamerkittäisiin unionille. Paperissa esitetään yhtenä mahdollisena tulonlähteenä Euroopan investointipankin – ja vastaavien instituutioiden – liikkeelle laskemat velkakirjat.
EU:n budjettikomissaari Günther Oettingerin laatiman paperin selkein viesti on, että EU joutuu tinkimään maataloustuista ja leikkaamaan sosiaalipoliittisia menojaan, jos yhteisvastuuta ei kasvateta.
Painopiste maahanmuuttokriisin aiheuttamiin kustannuksiin
Brexitin myötä jäävä rahoitusaukko ei ole ainoa tekijä leikkauksiin. Oettinger huomioi, että EU-maat ovat halunneet tuntuvia menolisäyksiä rajavalvontaan, turvallisuuteen, puolustukseen ja maahanmuuton tuomiin kustannuksiin.
Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani on jo aiemmin ehdottanut, että EU:n tulisi leikata maataloustukia, jotta unioni voisi kasvattaa maahanmuuttokriisin tuomien kustannuksien rahoitusta.
