PS ARKISTO
Eilen uutisoitiin, että Suomi aikoo irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta ja kasvattaa puolustusmenoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää iloitsee miinapäätöksestä ja muistuttaa, että perussuomalaiset eivät alun perinkään kannattaneet henkilömiinojen kieltämistä.
– Vihdoinkin vuoden 2011 strateginen virhe korjataan, Juha Mäenpää huokaisee ja jatkaa:
– Tuolloin äänestyksessä jalkaväkimiinojen kieltoa kannatti 110 edustajaa. Vastaan äänestäneitä oli 47. Äänestyksestä oli poissa 42 edustajaa. Vastaan äänestivät kaikki paikalla olleet perussuomalaiset ja yksitoista keskustalaista.
Yle kysyi maaliskuussa 2025 kansanedustajilta: ”Pitäisikö Suomen irtisanoutua Ottawan sopimuksesta ja ottaa jalkaväkimiinat käyttöön?” Mäenpään vastaus oli silloinkin ”kyllä”.
– Tämä on ollut kantani koko ajan. Suomen ei olisi ikinä pitänyt siihen liittyä. Ottawan sopimus estää perinteisten jalkaväkimiinojen asentamisen lisäksi myös esimerkiksi viuhkamiinan asentamisen ansoitettuna. Ottawan sopimuksen äänestys oli muuten ensimmäinen kerta, kun olin lehterillä seuraamassa istuntoa. Helsingin sanomat julkaisi 2011, päivää ennen äänestystä, Ottawan sopimukseen liittymistä vastustavan mielipidekirjoitukseni, Mäenpää muistelee.
Ottawan sopimuksen irtisanomisesta laaditaan hallituksen esitys ulkoministeriön johdolla. Pyrkimyksenä on saada hallituksen esitys eduskunnan käsittelyyn ennen eduskunnan kesätaukoa. Jos eduskunta hyväksyy esityksen, irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden sisällä siitä, kun sopimuksen tallettaja eli YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.
Mäenpää muistuttaa, ettei Suomi ole ainoa sopimuksesta irtautuva maa.
– Puola ja Baltian maat ilmoittivat maaliskuun puolivälissä irtautuvansa sopimuksesta. Ei näitä päätöksiä aivan sattumalta tehdä lähes yhtä aikaa Euroopassa. Venäjä taas ei ole alun alkaenkaan koko Ottawan sopimukseen liittynyt.
Helsingin Sanomien kirjoitus, joka on Mäenpään mukaan ainoa, jonka lehti on häneltä julkaissut. - Edes kirjoituksia turpeesta lehti ei julkaise, vaikka turvetuotanto on yhtä tärkeää energiahuoltomme turvaamiseksi kuin jalkaväkimiinat puolustuskykymme turvaamiseksi, Mäenpää sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ministeri Lulu Ranne ja lukuisat perussuomalaisten kansanedustajat ottavat ilolla vastaan hallituksen päätöksen ajaa perussuomalaisten jo vuosia ajamaa miinakiellon purkamista.
Suomen puolustusmäärärahoja tullaan lisäämään merkittävästi, ja puolustuskykyä vahvistetaan vastaamaan Venäjän luomaa uhkaa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom pitää päätöksiä välttämättöminä.
Kansanedustaja Kike Elomaa on tyytyväinen, että hallitus käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
Suomi valmistautuu irtautumaan Ottawan sopimuksesta ja aikoo palauttaa halvan ja tehokkaan puolustusaseen. Asian selvitystyö on nyt valmistunut. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää päätöstä välttämättömänä.
Ajatuspaja Suomen Perustan Taloustutkimukselta tilaama kyselytutkimus paljastaa, että yli puolet suomalaisista haluaa Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
