

LEHTIKUVA
Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle
Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi katsoo Yleisradion selvästi heikentävän edellytyksiä maakuntamedian toimintaedellytyksille. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin, jonka toteutumisen edellytyksiä julkisrahoitteinen Yle uhkaa.
MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaa maakuntalehdistön olevan hankalassa tilanteessa julkisrahoitteisen Yleisradion tunkeutuessa yhä voimakkaammin maakuntamedian tontille.
– Maakuntalehdistössä parhaillaan printtituotteita siirretään digitaalisiksi. Tuotteille tarvitaan maksavia asiakkaita. Samaan aikaan Yleisradio tuo suurella budjetilla omia palvelujaan samoille markkinoille, Kangaskorpi sanoo.
Ylen budjetti on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kerätään Yle-verolla. Kangaskorpi pitää summaa ”messevänä”.
– Ylen budjettihan ei ole läpinäkyvä. Sivusta seuranneena voisin silti todeta, että tehostamisen varaa on, kun koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, mutta Yle on jäänyt ulkopuolelle.
Yle iskee maakuntamedian kassavirtaan
Yle mielellään muistuttaa olevansa julkisen palvelun mediayhtiö, ikään kuin perusteluna sille, että yhtiön kustannukset on jätetty veronmaksajien rasitukseksi.
Kangaskorpi kuitenkin huomauttaa, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Ylen toiminta näkyy suoraan yksityisellä rahalla pyörivien maakuntamedian kassavirrassa.
– Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää. Mielestäni Ylen pitäisikin löytää oma paikkansa sieltä, missä on markkinavajetta, eli missä kaupallinen media ei voi toimia.
Ylen tehtävät määriteltävä uusiksi
Kangaskorpi sanoo, että Yle on yksi todellinen syy kotimaisen median ahdinkoon tilanteessa, jossa peliä sotkevat myös Yhdysvalloista toimivat teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.
– Meidän on mietittävä, mihin Suomessa voidaan vaikuttaa. Meidän on hankala vaikuttaa teknologiajättien toimintaan, mutta voimme omilla toimillamme hidastaa kotimaisen, moniarvoisen ja laajan paikallismedian alasajoa.
Ylen rahoitusta ja tehtäviä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Kangaskorpi kannattaakin Ylen tehtävien uudelleen määrittelyä.
– Me voimme määritellä Ylen siten, että jatkossa se ei tule totaalisesti sen toiminnan päälle, mitä paikallismedioissa tehdään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- parlamentaarinen työryhmä Vesa-Pekka Kangaskorpi perustehtävät läpinäkyvyys tehostaminen Yleisradio julkinen raha Keskisuomalainen Kaupallinen media Yle-vero leikkaukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”

Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’

Yleisradion päällikkö uhriutuu ensin somessa, esittää sitten härskin syytöksen perussuomalaisista, jolle ei löydy katetta – sortuu tarkentavan kysymyksen painon alle

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Useat USA:n uutiskanavat: Trumpin puheita ei enää näytetä suorana – maahanmuutto on liian arka aihe

Luottamus mediaan USA:ssa historiallisen alhaalla, Newsweek ottaa käyttöön uudenlaisen palautemekanismin, ”reiluusmittarin” – sopisiko Ylellekin?

Valtion median ei tarvitse olla pyhä lehmä: Ruotsin radio vähentää 180 tehtävää
Viikon suosituimmat

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.















