

LEHTIKUVA
Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle
Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi katsoo Yleisradion selvästi heikentävän edellytyksiä maakuntamedian toimintaedellytyksille. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin, jonka toteutumisen edellytyksiä julkisrahoitteinen Yle uhkaa.
MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaa maakuntalehdistön olevan hankalassa tilanteessa julkisrahoitteisen Yleisradion tunkeutuessa yhä voimakkaammin maakuntamedian tontille.
– Maakuntalehdistössä parhaillaan printtituotteita siirretään digitaalisiksi. Tuotteille tarvitaan maksavia asiakkaita. Samaan aikaan Yleisradio tuo suurella budjetilla omia palvelujaan samoille markkinoille, Kangaskorpi sanoo.
Ylen budjetti on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kerätään Yle-verolla. Kangaskorpi pitää summaa ”messevänä”.
– Ylen budjettihan ei ole läpinäkyvä. Sivusta seuranneena voisin silti todeta, että tehostamisen varaa on, kun koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, mutta Yle on jäänyt ulkopuolelle.
Yle iskee maakuntamedian kassavirtaan
Yle mielellään muistuttaa olevansa julkisen palvelun mediayhtiö, ikään kuin perusteluna sille, että yhtiön kustannukset on jätetty veronmaksajien rasitukseksi.
Kangaskorpi kuitenkin huomauttaa, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Ylen toiminta näkyy suoraan yksityisellä rahalla pyörivien maakuntamedian kassavirrassa.
– Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää. Mielestäni Ylen pitäisikin löytää oma paikkansa sieltä, missä on markkinavajetta, eli missä kaupallinen media ei voi toimia.
Ylen tehtävät määriteltävä uusiksi
Kangaskorpi sanoo, että Yle on yksi todellinen syy kotimaisen median ahdinkoon tilanteessa, jossa peliä sotkevat myös Yhdysvalloista toimivat teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.
– Meidän on mietittävä, mihin Suomessa voidaan vaikuttaa. Meidän on hankala vaikuttaa teknologiajättien toimintaan, mutta voimme omilla toimillamme hidastaa kotimaisen, moniarvoisen ja laajan paikallismedian alasajoa.
Ylen rahoitusta ja tehtäviä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Kangaskorpi kannattaakin Ylen tehtävien uudelleen määrittelyä.
– Me voimme määritellä Ylen siten, että jatkossa se ei tule totaalisesti sen toiminnan päälle, mitä paikallismedioissa tehdään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- parlamentaarinen työryhmä Vesa-Pekka Kangaskorpi perustehtävät läpinäkyvyys tehostaminen Yleisradio julkinen raha Keskisuomalainen Kaupallinen media Yle-vero leikkaukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”

Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’

Yleisradion päällikkö uhriutuu ensin somessa, esittää sitten härskin syytöksen perussuomalaisista, jolle ei löydy katetta – sortuu tarkentavan kysymyksen painon alle

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Useat USA:n uutiskanavat: Trumpin puheita ei enää näytetä suorana – maahanmuutto on liian arka aihe

Luottamus mediaan USA:ssa historiallisen alhaalla, Newsweek ottaa käyttöön uudenlaisen palautemekanismin, ”reiluusmittarin” – sopisiko Ylellekin?

Valtion median ei tarvitse olla pyhä lehmä: Ruotsin radio vähentää 180 tehtävää
Viikon suosituimmat

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.












