

LEHTIKUVA
Meri: Eläkeläiset tinkivät ruuasta ja lääkityksestä – toimeentulotukeen liittyy turhaa häpeää
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan jopa kolmannes Suomen toimeentulotukeen oikeutetuista kansalaisista ei hae toimeentulotukea lainkaan. Toimeentulotuki jää hakematta julkaistujen tietojen mukaan jopa yli 110 000 kotitaloudelta.
– Tositteiden keruu hakemuksien liitteiksi on monen mielestä jo liian raskasta ja vaivalloista. Kynnys tuen hakemiseen on myös usein korkea etenkin ikäihmisille. Arvioiden mukaan myös jopa kolmannes sosiaalityön asiakkaista on liian huonossa kunnossa peräämään oikeuksiaan, perussuomalaisten kansanedustaja ja varatuomari Leena Meri kertoo.
Leimautuminen pelottaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen on maininnut julkisuudessa, että toimeentulotuen hakemiseen liittyy vielä hyvin paljon pelkoa leimautumisesta ja jopa häpeää.
Suurimpina kärsijöinä toimeentulotuen alikäytössä ovat uutislähteiden mukaan ikäihmiset, joille kynnys avun hakemiseen on korkea. Myös usealta ikäihmiseltä puuttuu kotoa internetyhteys sekä taito sen käyttöön, joten usein myös pelkän sähköisen verkon palvelujen käyttö aiheuttaa ongelmia.
Asiakasmäärät kasvussa
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto pelkää, että liian monen avuntarvitsijan hätä voi jatkossa jäädä huomaamatta, kun perustoimentulotuen hakeminen siirtyy ensi vuoden alusta kunnilta Kelalle.
– Myös vuoden 2016 alusta kohonneet terveydenhoitomenot sekä esimerkiksi lääkärikäyntien matkakustannusten omavastuuosuuden nousu aiheuttaa toimeentulotukiasiakkaiden määrään nousua usein terveyspalveluja tarvitsevassa vanhusväestössä, Meri arvioi.
– Pelkona onkin, että avun saavuttamattomiin jäävät, esimerkiksi pieneläkeläiset, tinkivät joko tarpeellisesta lääkityksestään tai ravinnosta. Usein myös sosiaalitoimen asiakkuuden pelätään johtavan kasvojen menettämiseen – ja toimeentulotukeen liittyy Suomessa yhä edelleen leima ja häpeä.
Apua tarvitsevat löydettävä
Meri kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko asianomainen ministeri tietoinen toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä, edellä mainituista ongelmista ja minkälaisiin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä ongelmien minimoimiseksi.
Meren mielestä olisi tärkeää myös varmistaa, että toimeentulotukeen oikeutetut, omin avuin pärjäämättömät löydetään ja saatetaan avun piiriin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle: Perussuomalaiset ei hyväksy lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

Meri: SDP:n mielestä jo presidenttikin on kummallinen

Meri: Kuntia uhkaa maahanmuuttajista aiheutuva maksupommi
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.














