

MATTI MATIKAINEN
Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme
– Maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta, koska epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, se ei luo pysyvyyttä, kansanedustaja Leena Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoi Työmiehen tuumaustunnilla, kuinka perussuomalaiset ovat huolissaan Suomen maataloudesta, sen jatkuvuudesta ja maamme huoltovarmuudesta eli maamme kyvystä tuottaa viljaa, rehua ja lihaa tulevina vuosikymmeninä.
– Äskettäin Ylellä julkaistiin selvitys, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää maaseudun asuttuna. Keskusta hurrasi tulokselle. Mutta jos näin on, miksi verotuksen kautta keskusta osallistuu toimiin, jotka olennaisesti vaikeuttavat maaseudulla asumista? Tähän kuuluu mm. kulutusverotuksen, kuten autoilun, kallistuminen bensaveron korkealla tasolla ja korotuksilla.
Lomitustoiminnasta leikataan, viljelijöiden hätä jatkuu
Meri korosti, kuinka maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta.
– Epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, luo se epävarmuutta tulevaisuudesta, ei pysyvyyttä. Hallituksen budjettiesityksessä myös lomituspalveluista ollaan leikkaamassa. Miten maatalousyrittäjät ja viljelijät nyt yhtäkkiä muka jaksavat paremmin? Meri kysyi.
– Katsoin nimittäin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitystä, jossa esitetään ensi vuodelle, kuinka maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenisivat 11 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vähennys johtuisi tarvearvion muutoksesta ja siitä, että maatalousyrittäjien jaksamista tukevan hankkeen yhden miljoonan euron rahoitus päättyisi. Mihin viljelijöiden hätä on muka kadonnut?
Maatilojen määrän väheneminen huolestuttaa
Meri kertoi lukeneensa Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä tutkimuksen, jonka mukaan maatilojen määrän arvioidaan puolittavan 25 vuoden kuluessa. Vuonna 2000 Suomessa oli 78 000 maatilaa. Ennusteen mukaan vuonna 2025 tiloja olisi enää 37 000.
– Hurjimmalta näyttää sikatilojen määrän kehitys. Vuosisadan vaihteen tilamäärästä olisi vuonna 2025 jäljellä enää 15 prosenttia, eli 3 006 tilasta pudotaan 454 tilaan. Lypsykarjatiloista on samassa ajassa katoamassa yli kolme neljännestä.
– Tilojen väheneminen jatkuu tasaisena, eikä heikko satovuosi erityisesti vauhdita sitä. Viime kesänä satoi rankasti ja tänä kesänä kuivuus on vaivannut maaseudulla.
Meri huomautti, että myös erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että tilojen väheneminen jatkuu.
– Hänen mukaansa huono vuosi heijastuu kyselytutkimuksissa niin, että moni sanoo laittavansa pillit pussiin. Latukan mukaan käytännössä ei se silti mene niin: lopettaminen on todellisuudessa peruuttamaton päätös, joka tehdään harkiten ja pitkällä tähtäimellä. Siihen ei yhden vuoden sää tai tukiratkaisut vaikuta, Meri sanoi.
– Perussuomalaiset vaativat, että maaseudun taloudellisen tukemisen sekä ihmisten jaksamisen tukemisen pitää perustua laajaan ohjelmaan maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi eikä vuosittain annettaviin murusiin kun hätä on jo kova. Siksi meidän pitää muuttaa tapaamme toimia.
Pitkät etäisyydet lisäävät elinkustannuksia
Kulutusverotuksen kiristyminen on myös omiaan kasaamaan painetta maaseudulle.
– Maaseudulla asuminen on aina kalliimpaa kuin kaupunkiasuminen, kun huomioidaan liikkumisen ja polttoaineiden kulut. Tämän vuoksi näitä veroja ei pitäisi nostaa. Samoin julkinen liikenne olisi saatava ulottumaan ympäri Suomea.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee, kuinka maaseutu on laajemmin pidettävä asumiskelpoisena.
– Olisi huolehdittava siitä, että ne jotka haluavat asua maaseudulla, niin heillä olisi myös mahdollisuus tehdä niin. Tämä edellyttää myös esimerkiksi tieverkon kunnossapitoa sekä palvelujen, kuten koulujen ja synnytyssairaaloiden saatavuutta koko maassa, Halla-aho sanoo.
Katso Tuumaustunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari haluaa tukea kotimaista ruokatuotantoa: ”Kysymys on huoltovarmuudesta, puhtaudesta ja myös eläinten oikeuksista”

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin Suomessa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: ”Hallitus on ajanut maatalouden kriisiin ja vielä keskustan ollessa pääministeripuolue!”

Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava

Meri: Hallituksen veronalennuslupauksissa bluffin makua – toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan reippaasti pois

Slunga-Poutsalo: Hallitus voisi tunnustaa, ettei sote-uudistuksesta tullut hallituspuolueiden vaaliveturia, vaan se oli susi jo syntyessään

Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – ”Tekohengitystä”

Eurovaaliehdokas Karri Ollila perää reilun kaupan sääntöjä myös suomalaisille viljelijöille

Reijonen: Jätetäänkö Suomen koululaiset ja vanhukset pian ilman maitoa ja lihaa ilmastohienostelun takia?
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















