Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Vihreät kansanedustajat esittivät äskettäin pääministeri Sanna Marinille vaatimuksen, jonka mukaan Suomeen pitäisi pääministerin ilmoituksella julistaa ilmastohätätila. Hallituksen rivit näyttävät rakoilevan, sillä vaikka sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ja vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kannattavat ilmastohätätilan julistamista, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko hieman yski hätätilan kohdalla.

Pääministeri Sanna Marin avasi näkemystään hallituksen ilmastotoimista ja ilmastohätätilasta tiistaina Iltalehden järjestämässä puheenjohtajatentissä, jossa kohtasivat viiden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat.

Marin luetteli, että hallitus on tehnyt jo tehnyt ilmastotekoja budjettiriihessä ja ilmastotekoja tullaan tekemään jatkossakin.

– Lähtisin siitä, että me teemme hallitusohjelmassa sovitut toimet askel askeleelta. Hätätilan julistaminen ei yksinään auta, Marin sanoi.

Ohisalo maalaili monista yhteyksistä tuttuja kauhukuvia maailmanlaajuisesta kriisistä. Ohisalo jopa sanoi, että samaan aikaan päällä on terveys-, talous-, ja ilmastokriisi.

Halla-aho: Suomessa on budjetti- ja alijäämähätätila

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että Suomessa on juuri nyt akuutimpiakin ongelmia, joiden tiimoilta julistaa hätätiloja.

– Otetaan vaikka huoltosuhdeongelma. Toisaalta tässä maassa on myös budjettihätätila ja alijäämähätätila.

Halla-aho muistutti, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole millään tavalla Suomen käsissä. Halla-ahon mukaan Suomi voi tehdä järkeviä ilmastotoimia ennen kaikkea estämällä hiilivuotoa. Tällöin tulee puolustaa suomalaista teollisuutta ja estää teollisuuden ulosliputusta Kiinaan ja muihin paikkoihin, joissa saman teollisuuden ilmastovaikutukset ovat paljon pahempia.

– Tällaisilla ilmastojulistuksilla päätöksentekijät lietsovat paniikkia ja maailmanlopun tunnelmaa. Uskon, että sillä on vain negatiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveydelle tässä maassa, Halla-aho sanoi.

Saarikko ei lähtenyt täysillä mukaan

Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Tiede- ja kulttuuriministerin vastauksen myötä myös hallituksen rivit alkoivat rakoilemaan. Saarikko sanoi suoraan, että hänen mielestään Suomeen ”ei tarvitse julistaa mitään ilmastohätätiloja. ”

– Jos tällaiseen politiikan tekoon ryhdytään, niin sitten pitää monesta muustakin asiasta nostaa hätätila. Meillä voitaisiin aivan yhtä hyvin keskustella siitä, että meillä on eriarvoisuuden hätätila tai väestön huoltosuhteen heikkenemisen hätätila. Ei se ole asioiden hoitoa kertoa, että mikä kaikki on huonosti, vaan politiikan tehtävä on kertoa ratkaisuja, Saarikko sanoi ja lisäsi, että hallitus kuitenkin tavoittelee ilmastollisesti kestäviä energiamuotoja Suomeen.

Kokoomuksen Petteri Orpo ei ottanut kantaa hätätilan julistamiseen, vaan Orpo tyytyi luettelemaan usein kuultuja lauseita suuresta globaalista haasteesta, johon pitäisi päättäväisesti tarttua. Orpon mukaan Suomen on tehtävä oma osansa.

Hallitus jälleen autoilijoiden kukkarolla

Hallitus on toteuttanut jo yhden polttoaineveron korotuksen, jonka seurauksena bensiinin ja dieselin hinta kohosi elokuussa. Saarikko esitti, että keskustalle lisäkorotukset eivät enää kävisi hallituksessa.

Ohisalo kannattaa ruuhkamaksuja, jolla kerätyt rahat voitaisiin Ohisalon mukaan sijoittaa joukkoliikenteen parantamiseen.

Halla-aho sanoi pitävänsä sinänsä perusteltuna, että eri tavoilla pyritään nostamaan julkisen liikenteen osuutta työmatkaliikenteessä siellä, missä se on käytännössä mahdollista, kuten juuri Helsingissä.

Halla-aho asettui kuitenkin autolla välttämättömät työmatkansa kulkevan suomalaisen puolelle, sillä Halla-ahon mukaan polttoaineveroa pitäisi jatkossa laskea, eikä suinkaan korottaa. Halla-ahon mukaan kyse on myös siitä, halutaanko koko Suomi pitää asumiskelpoisena.

– Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa. Jos autoilun kustannuksia nostetaan jatkuvasti, se omalta osaltaan vaikuttaa jopa siihen, onko ihmisen kannattavaa ottaa työtä vastaan, jos työmatkat pitäisi liikkua omalla autolla.

– Viime aikoina on ollut puhetta tietulleista ja ruuhkamaksuista. Monet ihmiset kokevat nämä asiat niin, että heitä halutaan sakottaa siitä, että he käyvät töissä. Se on tietysti täysin väärin.

Liikennepäästötavoitteet epärealistisia

Halla-aho kertoi pitävänsä selvittämisen arvoisena myös sitä, voisiko polttoaineveron taso määräytyä alueellisesti.

– Polttoaineen hinta on aivan eri kysymys kehä kolmosen ulkopuolella kuin se on Helsingissä.

Halla-aho myös kertoi omistavansa itse auton, joka kuitenkin on erittäin vähällä käytöllä. Perussuomalaisten puheenjohtaja asuu kantakaupungissa. Yleensä Halla-aho käyttääkin liikkumiseen polkupyörää.

Halla-aholta kysyttiin, onko perussuomalaiset valmiita heittämään romukoppaan hallitusohjelman tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta. Halla-aho vastasi kysymykseen myöntävästi.

– Meidän mielestämme se on epärealistinen tavoite, jos samalla halutaan pitää kiinni siitä, että Suomi olisi asumiskelpoinen ja jos me haluamme pitää yllä elinvoimaa, luoda yritteliäisyyttä ja lisätä työn vastaanottamisen kannustavuutta.