Miten Helsinkiin saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja? Asiantuntijat kartoittivat vaihtoehdoja eduskunnan kansalaisinfossa (video)

ASUMINEN | Kohtuuhintaiset asunnot ovat varsinkin Helsingissä unta vain. Näin on ilmeisesti aina ollut. Mutta ei tule aina olemaan, jos se on perussuomalaisista kiinni. Kansanedustaja Mika Raatikainen kokosi pätevän porukan keskustelemaan asiasta eduskunnan kansalaisinfoon. Juha Kukkonen, Jukka Kilpi ja Hans Duncker pohtivat keinoja, joilla asumisen hintaa saataisiin alaspäin.

Kansanedustaja Mika Raatikaisen aloituspuheenvuoro. 2 min 15 sek

Juha Kukkonen on perehtynyt syvällisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen. Hänen mukaansa kohtuuhintainen vuokra-asuntuotanto ei toteudu Helsingissä. Väestönkasvun tavoite on niin kova, että se ylittää asuntotuotannon mahdollisuudet.

Vuosittain Helsinkiin muuttaa pelkästään 23 000 nuorta ihmistä, pääosin opintojen perässä. Asuntoja on liian vähän kysyntään nähden ja se tietysti nostaa hintaa.

Maan tasapainoinen väestökehitys ylipäänsä olisi kaikkien etu. Jos koulutuspaikkoja perustettaisiin enemmän maakuntiin, nuoret saattaisivat löytää sieltä myös työpaikan, eivätkä matkaisi etelän kasvukeskuksiin.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon puutetta pahentaa asumistuki, joka saattaa kannustaa kansalaista vuokraamaan turhan kalliin asunnon. Kukkosen mukaan vuonna 2015 asumistuen saajien määrä kasvoi 20 prosenttia. Kukkosen mielestä asumistuen taso pitäisi jäädyttää tai sitä olisi syytä laskea, jotta asuntomarkkinoille saataisiin kilpailua.

Kukkosen mukaan eräs keino asumisen solmujen avaamisen olisi osaomistusasuntojen tuotannon lisääminen. Tämä voisi olla asumisoikeuden vaihtoehto laajemminkin. Asunnontarvitsija sijoittaisi 10 prosenttia alkusijoituksena asuntoon ja lunastaisi loput 5-12 vuoden kuluessa.

Näin pienituloinenkin voisi päästä asunnonomistajien rehvakkaisiin porukoihin.

Juha Kukkonen. 16 min 7 sek.

Filosofian tohtori, kaupungin- ja maakuntavaltuutettu Jukka Kilpi jos kuka on asumisen asiantuntija. Hän on toiminut Espoon Asunnot Oy hallituksen jäsenenä sekä Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajana.

Arava tarkoitti ennen kohtuuhintaisia omistusasuntoja, näin oli laman kynnykselle, vuoteen 1990 asti. Sen jälkeen julkisilla varoilla tuetun asuntotuotannon painopiste on siirtynyt kuntien omistamiin ja yleishyödylliiin vuokra-asuntoihin. Erityisesti yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt – kuten vaikkapa VVO – on raportoinut huippuvoitoista.

Vanha Arava olisi Kilven mukaan syytä saada takaisin. Se tarkoittaisi valtion takauksia ja korkotukea tavallisten ihmisten omistusasumisen tueksi. Yksinkertaisesti kyse on siitä, että ihmisille on saatava omia koteja ja tähän tarvitaan perussuomalaisia sekä kansanliikettä.

Jukka Kilpi. 21 min 29 sek.

Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker on ollut mukana KELA:n taustaryhmässä, joka seuraa asumis- ja osittain myös toimeentulotukeen liittyviä asioita. Siellä vuoden 2015 hypähdys asumistuen määrien saajassa on noteerattu ja syyksi on paljolti selvinnyt ihmisten putoaminen ansiosidonnaiselta työttömyyskorvaukselta peruspäivärahalle.
Kyse on siis pitkäaikaistyöttömyydestä.

Duncker toi puheenvuoronsa aluksi esille piilevän asunnottomuuden, sen että ihmiset asustelevat ystäviensä tai tuttaviensa nurkissa. Siitä huolimatta, että ovat säännöllisessä työssä. Tulot eivät syystä tai toisesta riitä omaan asumiseen.

Asuntopulan eräs ilmenemismuoto on sekin, että on olemassa sekä maan sisäistä muuttoa sekä maahanmuuttoa. Ja molemmat kohdistuvat aika tavalla juuri pääkaupunkiseudulle.