

PS ARKISTO
Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra kertoi tiistaina Twitterissä, että Vantaalla muslimioppilailla on oma erillinen vapaapäivänsä ramadanin eli paaston loppumisen kunniaksi. – Suomessa on koulusta vapaata esimerkiksi tällä viikolla helatorstaina, joka on kirkkolaista ilmenevä kirkollinen juhlapäivä. Sitä en olisi uskonut, että Suomessa muslimioppilaat saavat lisäksi oman, erillisen vapaapäivänsä ramadanin päättyessä. Näin kuulemma ainakin Vantaalla ohjeistetaan, Purra tviittaa.
Riikka Purra kertoo nähneensä ramadanista laaditun kaupungin ohjeistuksen, joka on lähetetty kaikkiin vantaalaiskouluihin. Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske vahvistaa asian Suomen Uutisille.
Ohjeistuksessa muistutetaan, että ramadan-paastoa vietetään 24.4.-23.5.2020 ja että vaikka tänä vuonna ramadan loppuu viikonloppuna, on muslimioppilailla oikeus vapaapäivään ”joko perjantaina 22.5 tai maanantaina 25.5”. Ohjeistuksessa sanotaan, että vapaapäivään on hyvä tehdä koululta oma linjaus tai sitten kysyä huoltajilta. Torstaina 21.5. vietetään helatorstaita, joka on virallinen vapaapäivä.
Vähemmän tehtäviä eikä tarvitse herätä
Ohjeistuksessa selitetään myös, miten oppilaat ramadanin aikana toimivat ja annetaan opettajille selviä ohjeita keventää muslimioppilaille asetettavia vaatimuksia muihin verrattuna.
Ohjeistuksessa sanotaan:
”Paaston aikana oppilaat usein valvovat myöhään ja tästä syystä olisi hyvä välttää [etäopetuksen aikaisia] meet- ja teams-tapaamisia aamuisin tai ainakin ymmärtää, että muslimioppilaat saattavat myöhästyä väsymyksen vuoksi. On hyvä myös muistaa, että paastoavat oppilaat eivät voi osallistua liikuntaan kuin muut oppilaat. Olisi myös parasta, jos oppilailla ei olisi vaativia kokeita ramadanin aikaan. (—) Kannattaa myös huomioida ramadanin kymmenen viimeistä yötä, joista yksi on Laylat al-Qadr. Monet muslimit siis valvovat ja rukoilevat nuo yöt. Oppilaat rukoilevat myös vanhempiensa kanssa. Olisi hyvä huomioida tämä tehtävien määrässä. Voi olla, että muslimioppilaat tarvitsevat silloin enemmän tukea opinnoissaan.”
– Linjauksiin vaikuttaa muslimien suuri osuus vantaalaiskouluissa. Monikultturismin periaatteita ja uskonnonvapautta tulkitaan sitten näin. En missään nimessä pidä hyvänä asiana tällaisia omia sääntöjä ja vapaapäiviä. Uskontoon ja sen harjoittamiseen liittyvät asiat ovat yksilöiden itsemääräämisoikeuteen kuuluvia, mutta ei niiden pitäisi koulussa tällä tavalla vaikuttaa, Purra sanoo.
Erivapaudet heikentävät integroitumista
Ramadanin vaikutukset etenkin nuorempiin koululaisiin ovat viime vuosina vähitellen nousseet keskusteluun. Opettajat ovat puhuneet siitä, kuinka muslimioppilaat ovat väsyneitä, he eivät jaksa keskittyä ja kouluissa on järjestysongelmia.
OAJ kertoi vuosi sitten Suomen Kuvalehdessä (16.5.2019), että opettajilta vaaditaan joustamista ja jopa paastolle ryhtymistä ja ramadaniin sitoutumista.
– Mikäli oikeasti haluaisimme näiden ihmisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, emme toimisi näin. Muslimioppilaat eivät tarvitse erivapauksia ramadanin aikaan. Viikonloppu varmasti riittää paaston loppumisen juhlimiseen.
– Erityisesti nyt poikkeusolojen myötä monissa maahanmuuttajaperheissä lapset tarvitsisivat selvästi enemmän opetusta ja koulua, eivät vähemmän. Tällaiset erivapaudet eivät edistä integroitumista vaan sen sijaan lisäävät erillisyyttä ja kuilua kantaväestöön nähden.
Islamin omat säännöt
Ohjeistuksessa sanotaan myös, että paastoavista oppilaista ei saa kerätä listaa. Siinä myös huomautetaan, että ”vanhemmilla on ramadanin aikaan paljon muuta tekemistä eikä heillä välttämättä ole (ollenkaan) aikaa auttaa lapsiaan. Tämä on hyvä ottaa huomioon, varsinkin jos perheessä on paljon kouluikäisiä lapsia”.
– Islam on hyvin kokonaisvaltainen uskonto, joka ottaa kantaa ja tunkeutuu moneen yhteiskunnalliseen asiaan. Muslimeille annetaan monikultturismin periaatteita noudattavissa maissa paljon erivapauksia, kuten rukoustaukoja työpaikoilla ja kevennyksiä koulusta. Pidän tätä yleisesti yhteiskunnallisesti erittäin ongelmallisena ja vastustettavana kehityssuuntana.
– Tämä eriyttää maahanmuuttajia entisestään, vaikka me kaikki tiedämme, mitä siitä on seurannut Euroopan maissa ja vähitellen yhä selvemmin myös Suomessa. Ei kyse tietenkään ole yhdestä päivästä vaan siitä kokonaisuudesta, joka tähän yhteen uskontoon liittyy.
Jälleen somehyökkäys
Purra joutui asiasta tviitattuaan jälleen massiivisen Twitter-hyökkäyksen kohteeksi. Hänen väitettiin valehtelevan. Osa väitti, että mitään vapaapäivää ei ole, koska ramadanin päätös osuu viikonlopulle. Toiset väittivät, että vapaapäivän saa normaalisti anomalla eikä se koske vain muslimeita.
– Tilanne on hyvin vastaava kuin se somehyökkäys, jonka sain osakseni, kun kerroin A-studiossa suojavälinepulasta ja tarvikkeiden kierrättämisestä. Monet hyvin suositut somekeskustelijat ovat valmiita lynkkaamaan, vain siksi, että eivät ilmeisesti voi uskoa, että Suomessa toimitaan näin.
– Pian ketjuihin osallistuneet lähtevät vaivihkaa poistamaan tykkäyksiään. Tai sitten väitetään, että ei asiassa olekaan mitään ongelmaa. Näin se aina näissä jutuissa menee, Purra toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kouluilla kehnot mahdollisuudet estää tyttöjen ympärileikkauksia

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Koululaisten osaamistaso laskee – Purra: On syytä palata joissakin asioissa taaksepäin

Ruotsalaiset muslimitytöt: ”En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”

Segregaatio etenee: Kantaruotsalaisten lapset äänestävät jaloillaan, kun maahanmuuttajien lapset valtaavat koulun

Muslimiäidin vaatimus Ruotsin yleisradiolle: Ramadan kuuluu lastenohjelmiin kristittyjen joulun lailla

Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















