lehtikuva/Afp Leon Neal
Nokia ilmoitti tiistaina myyneensä matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille 5,44 miljardin euron hinnalla. Alhainen hinta on otettu hämmästyneenä vastaan, talouslehti Forbesin analyytikot kuvasivat sitä ”järkyttävän matalaksi”. Yhtiötä pitkään seuranneiden talousasiantuntijoiden mukaan polkuhinta oli kuitenkin odotettu. Nokia oli jo aiemmin luopunut kaikista muista käyttöjärjestelmävaihtoehdoista, jäljelle jäi vain Microsoft. Kun mahdollisia ostajia on vain yksi, ei hinta voi nousta kovin korkeaksi.
Toimitusjohtaja Steven Elop siirtyi Microsoftilta Nokiaan vuonna 2010. Hän edesauttoi epätyypillisillä toimillaan roimaa kurssilaskua. Elop muun muassa rinnasti Nokian palavaan öljynporauslauttaan ja aloitti sen jälkeen rankat muutostoimet. Tuotanto ja tuotekehitys ajettiin Suomessa alas kaikilta muilta osin paitsi Microsoftin osalta, ja suomalainen alihankkijaverkko jäi tyhjän päälle. Tämä on näkynyt rajuimmin Oulun ja Salon tyyppisissä kaupungeissa.
Elopin siirtyy yrityskaupan jälkeen takaisin Microsoftille. Hänen suoraviivaiset, suoraa hyötyä Microsoftille tuottaneet toimensa herättävät aiheellisen kysymyksen: oliko Elop Troijan hevonen, jonka oli koko ajan tarkoituskin rampauttaa matkapuhelinjätti Nokian toiminta muilta kuin Microsoftille soveltuvin osin?
On myös tarkasteltava Nokian entisen pääjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan vastuuta Elopin palkkaamisessa. Hänen on täytynyt tietää, mitä Elopin rekrytointi merkitsi. Elop tuskin menettää yöuniaan pikkuruisen Suomi-nimisen provinssin taloushuolien vuoksi, mutta Ollila joutuu tulevina vuosinaan pohtimaan, oliko sittenkään välttämätöntä ajaa Suomessa alas kokonainen teollisuusklusteri.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
