Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä

Eläkkeelle siirtymässä oleva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jätti viime vuonna nostamatta syytteen demarikansanedustaja Hussein al-Taeeta vastaan, vaikka valtakunnansyyttäjä totesikin tämän syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Toiviainen on juuri saanut komean Oikeusteko-palkinnon, vaikka valtakunnansyyttäjän julkinen ura näyttäytyy pitkälti konservatiivipoliitikkojen sananvapausoikeuden rajoittajana.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai uransa loppumetreillä komealta kalskahtavan tunnustuksen, kun Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon.

Asianajajaliitto toteaa tiedotteessaan palkinnon perusteluiksi, että ”valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä”.

Asianajajaliitto kiittelee Toiviaista rohkeudesta

– Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut, asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.

Toiviainen jää syksyllä eläkkeelle.

Opposition sananvapaus ei miellytä Toiviaista

Toisenlaisiakin arvioita Toiviaisesta on esitetty. Toiviaisen ura valtakunnansyyttäjänä voidaan nähdä myös konservatiivista näkökulmaa puolustavien poliitikkojen mielipiteiden vainoajana.

Erityisen hyvin Toiviainen tunnetaan sitkeästä pyrkimyksestään yrittää rajoittaa oppositiopoliitikkojen, lähinnä perussuomalaisten sananvapautta.

Toiviainen jahtasi vimmalla esimerkiksi Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajaa Auri Saarelaista peräti kolme vuotta hovioikeuteen asti, kunnes sai lopulta näpeilleen hovioikeuden todettua Saarelaisen syyttömäksi valtakunnansyyttäjän nostatamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Myös kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on saanut kaksi sakkotuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Toiviaisen kaudella.

Toiviaisesta kanneltiin oikeuskanslerille

Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyrki asettamaan kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tämän eduskunnassa pitämän, vieraslajeja käsitelleen puheen takia. Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen, mutta pyyntöön ei suostuttu.

Toiviainen on jahdannut sitkeästi myös kristillisdemokraattien kansanedustajaa Päivi Räsästä tämän vanhoista kirjoituksista homoseksuaaleja koskien, ja nosti syytteen, vaikka poliisi oli jo aiemmin tehnyt asiasta tutkimattajättämispäätöksen.

Syyte oli poikkeuksellisen huonosti laadittu, sillä se sisälsi jopa perättömiä lausumia siitä, mitä Räsänen muka oli sanonut. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsästä vastaan, mutta edessä on nyt uusi kierros hovioikeudessa, sillä juttua ajanut valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

Varatuomari Esko Nurminen jätti viime vuonna Toiviaisesta kantelun oikeuskanslerille, jossa Nurminen toteaa, että ei ole laillista ottaa yhtä henkilöä mallitapaukseksi – varoittavaksi ennakkotapaukseksi tai koettelemaan lain tulkintaa – ja tietoisena muista tapauksista jättää ne saattamatta poliisitutkintaan ja syytteeseen. Varatuomari Nurminen nostaa esille myös kysymyksen, onko valtakunnansyyttäjä kohdellut Räsästä lain vaatimalla tavalla yhdenvertaisesti.

Kaksoisstandardit kolisevat

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa esille nostettu yhdenvertaisuuskysymys on aiheellinen, sillä Toiviaisella näyttää olleen tapana katsoa läpi sormien jopa laissa rangaistavaksi säädettyä vihapuhetta useissa muissa tapauksissa.

Räikeä esimerkki Toiviaisen kaksoisstandardeista on valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätös viime vuonna. Tammikuussa 2021 annetussa päätöksessä Toiviainen myöntää suoraan demarikansanedustaja Hussein al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta syytettä ei nostettu. Tapauksessa oli kyse Hussein al-Taeen epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen al-Taeen kirjoituksiin Facebookissa.

Osassa viestejä valtakunnansyyttäjä katsoi, että kyse ei ollut kiihottamisrikoksesta, koska ne eivät kohdistuneet rangaistussäännöksessä tarkoitettuun kansanryhmään. Yksi viesteistä kuitenkin täytti rikoksen tunnusmerkistön, mutta Toiviainen armahti al-Taeen.

Perustelut ovat hyvin outoja:

Yhden viestin osalta Al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ottaen huomioon, että Al-Taee on aktiivisesti toimien ja itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia ja ojentunut jo vuosia ennen kyseisen menettelyn ilmi tuloa, oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä tarkoituksettomina ja kohtuuttomina.

Jokainen voi itse pohtia, onko Toiviainen kunnioittanut yhdenvertaisuusperiaatetta, kun hän on jahdannut uupumatta useita opposition kansanedustajia väitetystä vihapuheesta, mutta demarikansanedustaja pääsi kuin koira veräjästä.

Somessa oudoksutaan Toiviaisen palkitsemista

Sosiaalisessa mediassa Toiviaiselle myönnettyä Oikeusteko-palkintoa oudoksutaankin laajasti, sillä valtakunnansyyttäjän katsotaan toimineen poliittisesti motivoituneena, samalla rampauttaen sananvapautta.

Enpä olisi epäsopivampaa henkilöä tälle palkinnolle keksinyt. Mielipidevainoamisessa on onnistunut kyllä erinomaisesti.

— Nelli Rautiainen (@Nelli_R_) June 10, 2022

Miten noinkin fanaattinen sananvapauden vastustaja voi saada tuollaisen palkinnon?

Toiviainen on yrittänyt raivokkaasti kaventaa sananvapautta ja hänen toimintansa Räsästä kohtaan on häpeällistä. Räsänen ei onneksi saanut tuomiota mutta vahinko on jo tapahtunut.

Noloa.

— Keinonen (@keinonen_p) June 10, 2022

Kiva tietää että Asianajajaliitto on poliittisesti sitoutunut yhdistys. Toiviainen on ylläpitänyt ideologista ajojahtia Räsäsen tapauksessa. Palkinto merkitsee että annatte toiminnalle siunauksen.

— QuarterPounder (@Badmothafcka312) June 10, 2022