KOMMENTTI |Ylen taajaan käyttämä politiikan tutkija Hanna Wass suoltaa läpeensä puoluepoliittista analyysiä, fanittaa demareita ja on myöntänyt, ettei pysty suhtautumaan perussuomalaisiin neutraalisti. Wass suuttuu, kun hänelle huomauttaa hänen politikoinnistaan, päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.

Presidentinvaalit ovat sujuneet pääosin rauhallisessa ja arvokkaassa hengessä. Myös ikävämpiä ulostuloja on kuultu. Tällä kertaa niitä on kuultu tahoilta, joiden oletetaan tuottavan viileän harkittua analyysia.

25.1. torstai. Vaaleihin kolme päivää. Yle valmistautuu vuoden tärkeimpään lähetykseensä, kaikkien presidenttiehdokkaiden yhteiseen tenttiin kello 21. Hetkeä sitä ennen suomalaisille tarjoillaan 20.30 pääuutislähetyksessä hämmästyttävää näkymää.

Yle Uutiset on haastatellut päivällä politiikantutkija Hanna Wassia, ja leikannut pääuutislähetykseensä hämmästyttävää materiaalia. Wass kertoo noin miljoonalle lähetystä seuraavalle suomalaiselle, kuka on näiden vaalien ”inhokki” ja miten tätä vastaan kannattaa taktikoida.

Kun Wass lausuu sanan ”inhokki”, Yle Uutiset läväyttää ruutuun presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon.

Kokonaisuus on hätkähdyttävä. Suussa maistuu karvas maku. Teen aiheesta lyhyen päivityksen someen. Pari päivää kuluu, twiittiäni katsotaan yli 150 000 kertaa.

Valtava määrä ihmisiä harmistuu Wassin uusislähetyksessä esittämästä kommentista. Monia oudoksutaa se, että vaalien kynnyksellä vaaliasetelmia laitetaan analysoimaan henkilö, jonka asenne vaikuttaa ilmeisen puolueelliselta – ja joka ilmentää halua vaikuttaa vaalitulokseen.

Mieliä kiihdyttää myös Ylen murska-arvostelun saanut presidenttitentti, joka keskittyi pääosin aiheisiin, jotka eivät kuulu presidentille.

++

28.1. sunnuntai. HS julkaisee Helsingin Yliopiston rehtorin Sari Lindblomin mielipidekirjoituksen, jonka mukaan ”sosiaalisen median vihapuhe murentaa tieteellistä keskustelua.”

Hanna Wass jakaa HS-mielipidekirjoituksen ja vaatii samalla ”asiantuntijoihin kohdistuvan vihapuheen” ehkäisemistä EU-sääntelyllä.

Hän jatkaa: ”Presidentinvaalien alla vihapuhe on näkynyt siinä, että mikä tahansa kriittiseksi tulkittavissa oleva huomio perussuomalaisista voi saada vastaansa massiivisen maalituskampanjan. Vakavimmillaan tämä johtaa siihen, että media ja asiantuntijat alkavat kohdella puoluetta silkkihansikkain.”

Mistä johtuu tv:n vakiokasvo-ilmiö?

Hanna Wass on tunnettu tv-kasvo, joka on tämän tästä erilaisissa ohjelmissa analysoimasssa vaaliasetelmia. Presidentinvaaleja Wass analysoi muun muassa Ylellä, Maikkarilla ja Iltalehdessä. Häntä on haastateltu useammassa lehdessä, ja hän on aktiivinen Twitterissä.

On varmasti ihan totta, että Wassille on viime päivinä kirjoitettu ikävään sävyyn. Mistä tämä voisi johtua?

Nähdäkseni keskeisiä syitä asialle ovat Wassin ilmeinen puoluepoliittisuus sekä voimakas halu vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Hän jakaa poliitikot vuohiin ja lampaisiin ja kertoo avoimesti siitä, ketä hän inhoaa ja kenestä hän pitää.

Tässä ei sinänsä ole vielä mitään väärää. Suomessa kaikki ovat luonnollisesti täysin vapaita ottamaan kantaa kenen puolesta tahansa. Ongelma ei ole Hanna Wassissa. Ongelma on suomalaisessa mediassa. Se on liian laiska, mukavuudenhaluinen, arka ja sokea.

Medialla on tapana etsiä kuhunkin yhteiskunnalliseen ongelmaan yksi vakioasiantuntija ja juoksuttaa tätä studiossa maailman tappiin asti. Muita ei tarvita eikä viitsitä etsiä, ellei ole ihan pakko.

Tämä kuvio tehtiin Mika Aaltolalle, joka sai pitkään yksin höpötellä Venäjä-konfliktista, kunnes innostui presidenttiehdokkuudesta. Tämä tehtiin THL:n Mika Salmiselle, joka sai yksin pohdiskella koronan syntyjä syviä. Aaltolan väistyttyä päivystävä sota-asiantuntija on kokoomuskansanedustaja Pekka Toveri, jne. Nämä ihmiset ravaavat studioissa yhtenään, he eivät ole alueensa korkeimpia asiantuntijoita. Sen sijaan he ovat ihmisiä, jotka ovat mediayhteensopivia. Kukin heistä on sisäistänyt yksinkertaisen logiikan, jolla pääsee asiaohjelmien puhuvaksi pääksi. He puhuvat jämerän ja fiksun kuuloisesti, mutta silti sen verran populaaristi, että keskimääräinen katsoja ymmärtää, mistä he puhuvat.

Hanna Wass on samaa maata. Niukanlaisesti substanssia, varmat mielipiteet. Vanhoina hyvinä aikoina Hanna Wassilla tuskin olisi ollut mitään asiaa presidentinvaalien kommentoijaksi. Mutta koska intersektionalisesta sukupuoli-ideologioista höyrähtänyt Yle viskasi 2017 alkaen aikaisemmat asiantuntijansa pihalle ja korvasi nämä oikeaa sukupuolta ja ajatusmaailmaa edustavilla taistelevilla tutkijoilla, on lopputulos juuri sitä mitä se on.

++

Wass on lausuntoautomaatti. Minkälaisia lausuntoja hän siis antaa? Tässä tyylinäytteitä:

Ammatillinen suhtautuminen suomalaisiin puolueisiin

Wass on myöntänyt poistamassaan twiitissä, ettei hän pysty suhtautumaan perussuomalaisiin objektiivisesti, eikä hän pysty suhtautumaan puolueeseen ammatillisesti. Kun hänen tutkijanpätevyyttään kyseenalaistettiin, Wass poisti twiitin.

Wass kiehahti totaalisesti kesällä hallituksen rasismikriisin aikaan ja twiittasi usean twiitin purkauksen, jossa hän tilitti tuntojaan:

“Olen seurannut politiikkaa työkseni yli 20 vuotta ja olettanut osaavani suhtautua siihen siinä mielessä “professionaalisesti”, että omat mietteet eivät sekoitu analyyttiseen pohdintaan. Viime viikkojen aikana on tuntunut siltä, että en enää pysty useammasta eri syystä”, Wass kirjoitti.

“On alkanut pelottaa: mihin Suomi on menossa, miten meillä voi olla tällainen hallitus ja eikö peliä saada millään puhallettua poikki”, Wass kirjoitti.

“Oma rohkeus sanoa julkisesti asioita on karissut nopeasti neuroottisuutta hipovine sitaattien tarkistusprosesseineen. Vähänkin kontroversaalimman jutun tarkistustan luottokollegoilla, jotta en tule sanoneeksi jotain supertyhmää ja persut-retoriikkaa uusintavaa.”

Avautumisensa jälkeen Wass kuitenkin päättyi poistamaan twiitit. Hän sai Twitterissä runsaasti palautetta siitä, miten hän pystyy esiintymään puolueettomana tutkijana.

Esimerkiksi Matti Molari kyseenalaisti Wassin pätevyyden:

“En näe, kuinka tämän sinällään arvostettavan rehellisyyden puuskan jälkeen voisit jatkaa vaalitutkimuksessa, jos kyseinen organisaatio haluaa esiintyä luotettavana ja objektiivisena politiikan analysoijana jatkossa”, Molari twiittasi ja joutui Wassin blokkiin.

Fasistileimaamista Ylellä

Viikkoa ennen nyt käytäviä presidentinvaaleja Wass leimaa Ylen avustuksella Halla-ahon ja perussuomalaisia fasisteiksi. Wass arvioi Halla-ahon vaalijulistetta Ylen uutisessa Presidentillinen poseeraus: “Leikkaus tuo mieleen etsintäkuulutuksen, mitä tekstin käyttäminen korostaa. Sinimusta värimaailma on voimakas viesti, joka on suunnattu omalle kannattajakunnalle”, Wass vihjailee.

Sinimusta värimaailma viittaa fasismiin, koska se on ollut historiallisesti osa eräiden fasististen liikkeiden tunnuksia ja symboliikkaa. Wass siis pyrki leimaamaan perussuomalaiset fasistiksi sen takia, että Halla-aholla oli päällään jokaisen miespoliitikon perusasu: musta puku ja sininen solmio. Yksikään toinen vaalijulisteita analysoinut median käyttämä asiantuntija ei päätynyt samanlaiseen lopputulemaan.

Vetoaa hallituspohjaa vastaan

Wass on ollut Ylellä monet kerran arvioimassa perussuomalaisten politiikkaa. Jo hallitustunnusteluiden aikaan Wass yritti vedota Petteri Orpoon, jotta tämä ei muodostaisi hallitusta perussuomalaisten kanssa. Siis politiikan tutkija vetoamassa hallituksenmuodostajaan siitä, kenen kanssa hallitusta ei saisi muodostaa.

“Eikö myös sitoutuminen Suomen ilmastotavoitteisiin voi muodostua esteeksi kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyölle, Petteri Orpo? On huolestuttavaa, että hiilineutraalius2035 ei nouse näissä koalitiopohdinnoissa esiin”, Wass twiittasi ja tägäsi kokoomuksen puheenjohtajan.

“Eikö ilmastonmuutoksen pitäisi olla kärkiteemoja hallitusneuvotteluissa?”

Demokraattinen, vaaleihin perustuva hallituspohja ei kelpaa. Sen sijaan Wass innostuu myös äärijärjestö Elokapinasta, joka yrittää kaataa Suomen parlamentaarisen järjestelmän.

Tämä on täysin ennenkuulumatonta: tutkija puuttuu politiikkaan täysin härskisti ja vielä julkisesti Twitterissä.

Kuinka pätevää hallitusanalyysia voi odottaa tutkijalta, jonka mielestä koko hallitusta ei pitäisi olla olemassa? Joka myöntää, ettei pysty suhtautumaan yhteen puolueeseen ammattimaisesti ja joka haluaa puhaltaa hallituksen pelin poikki?

Hanna Wass tekee härskisti puhdasta puoluepolitiikkaa tutkijan kaavussa, ja media antaa hänen tehdä sen.

Sydämiä demareille

Täysin toisin Wass suhtautuu Sdp:hen ja sen poliitikkoihin. SDP-ministeri Tytti Tuppuraista Wass kertoo ”rakastavansa” ja kutsuu häntä kenkäsisarekseen:

Wass fanitti omistusohjausministeri Tuppuraista avoimesti Uniper-katastrofin alla.

“Tytti Tuppurainen on tyyliin paras ministeri ikinä. Ei ehkä kovin analyyttinen lausunto politiikan tutkijalta, mutta se on ollut lovee jo pitkään. <3” Wass twiittasi.

“Go Tytti <3”

Wassin hehkutus alkoi tietenkin levitä verkossa kulovalkean tavoin. Wass päätteli kohun johtuneen hänen sukupuolestaan. Vinkki: se ei johtunut siitä.

Jälleen Wass syyttää ”vihapuhetta”, vaikka syynä ihmisten ärsytykseen on hänen täysin avoin ja peittelemätön politikointinsa.

Ymmärrystä riitti myös SDP:n Mikkel Näkkäläjärvelle. Kun muu Suomi kuohahti kissantappoepisodista, Wass annosteli lempeyttä.

+++

Vedetään yhteen: Hetkeä ennen vaaleja Wass a) leimaa persut Ylellä fasisteiksi, b) leimaa Ylellä Halla-ahon ”inhokiksi”, c) neuvoo Ylellä, miten Halla-ahoa vastaan kannattaa äänestää. Aiemmin hän on d) itse todennut, ettei pysty suhtautumaan perussuomalaisiin ammattimaisesti. Sen sijaan e) SDP:n ministeritason toimijoihin Wass suhtautuu riehakkaan innostuneesti ja jakelee näille pieniä sydämiä.

Toisaalta f) hän pitää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä vihapuheena ja g) vaatii sen estämistä lakiteknisin keinoin.

Wass on itsekin todennut, ettei hän pysty suhtautumaan perussuomalaisiin ammattimaisesti. Onko vihapuhetta, jos sanoo saman asian, minkä hän itsekin toteaa?

Lopuksi

Tärkeiden vaalien alla suomalaiset edellyttävät sekä tiedotusvälineiltään että niiden käyttämiltä asiantuntijoilta ammattimaisuutta ja integriteettiä.

Ikävä sanoa, mutta näiden presidentinvaalien ongelma ei ole vihapuhe, vaan Hanna Wassin omat huterat ja voimakkaan poliittiset kannanotot, joiden tarkoitus vaikuttaa olevan vaalituloksen ohjailu. Vielä suurempi ongelma on se, että Ylellä on tapana kiinnittää mediayhteensopiviksi katsomansa henkilöt vakiokasvoksi.

Toistan vielä: Wass voi olla juuri sitä mieltä mitä hän haluaa olla. Hänellä on oikeus esittää näkemyksensä kaikista mahdollisista asioista kenenkään häiritsemättä. Mutta niin on kaikilla muillakin.

Jos neutraalin tutkijan kaavussa laukoo sarjan räikeän poliittisia mielipiteitä ja väittää niiden olevan tiedettä, ei pidä yllättyä, jos saa osakseen röhönaurua. Jos tämän päätteeksi vaatii vielä EU:ta kritiikin kieltämään direktiivien ja asetusten voimalla, en oikein tiedä, miten päin pitäisi enää olla.

En tiedä, kuuluuko Helsingin yliopiston valtsikan kursseihin netin logiikan perusteet. Itse sain 1990-luvun Otanimestä suunnilleen tällaiset evästykset: jos nettiin laukoo typeriä kommentteja, saa netistä paluupostina typeriä vastauksia.

MATIAS TURKKILA