Paine Eurooppaa kohtaan kasvaa kaiken aikaa – pandemian päättyminen saa taas liikkeelle laittomien maahanmuuttajien vyöryn

Pandemia on saanut talouden sekaisin monessa maassa myös EU:n ulkopuolella. Miljoonat odottavat otollista hetkeä lähteä kohti parempaa tulevaisuutta. Eurooppaa saattaa odottaa vastaava kaaos kuin pakolaisvyöryn vuonna 2015.

Vuoden 2008 talousromahdus johti globaaliin työttömyyteen, joka sai aikaan muun muassa Arabikevääksi kutsutun kansannousujen sarjan vuonna 2011. Pian alkoikin Syyrian sota ja sitten oltiin vuoteen 2015 tultaessa tilanteessa, jolloin Eurooppaan vyöryi vajaat kaksi miljoonaa pakolaista, taustoittaa kreikkalainen Ekathimerini-lehti.

Vakavampi tilanne kuin vuonna 2015

Pandemian terveysvaikutukset eivät ole olleet Afrikassa niin näkyviä kuin Euroopassa. Talous on kuitenkin kärsinyt, koska ulkomailla työskentelevät afrikkalaiset ovat menettäneet työnsä ja rahalähetykset kotimaihin ovat loppuneet. Covid-19-tauti on myös laukaissut paikallisia poliittisia ja taloudellisia kriisejä, jotka toisissa olosuhteissa olisivat jääneet syntymättä.

Paine Eurooppaa kohtaan on koronakriisin kestäessä kasvanut ja laiton maahanmuutto Tunisiasta Välimeren yli Italiaan on lisääntynyt merkittävästi. Euroopassa asuu jo nyt 23 miljoonaa alueen ulkopuolisten maiden asukasta, joka on runsaat 5 prosenttia koko maanosan asukasmäärästä.

– Covid-19-kriisi voi olla vieläkin vakavampi (kuin vuosi 2015), joten Eurooppa kaipaa selkeätä maahanmuuttopolitiikkaa, jotta tulevaisuuden ankarat haasteet voidaan voittaa, muotoilee Monika Sie Dhian Hollannin kansainvälisten suhteiden instituutista.

Presidentin mahtihankkeet vaativat rahoitusta

Turkissa asuu neljä miljoonaa pakolaista, joiden elatukseen osallistuvat myös EU:n jäsenmaiden veronmaksajat. Ensimmäisessä vaiheessa, josta sovittiin vuonna 2016, kokonaissumma oli kolme miljardia euroa. Suomen osuus tästä ”Turkin pakolaisavun koordinaatiovälineestä” oli 28,4 miljoonaa euroa. EU sopi vastaavasta kolmen miljardin euron lisäavusta vuonna 2018. Tästä erästä Suomen osuus oli 14,4 miljoonaa euroa.

EU:n ja Turkin suhteet ovat avustuksista huolimatta epävakaat ja tilanne elää jatkuvasti. Tilannetta ei ainakaan helpota Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin politiikka ja mahtihankkeet, jotka vaativat yhä kasvavaa rahoitusta. Presidentin sekaantuminen maan valuuttapolitikkaan on jo saanut ulkomaiset sijoittajat varpailleen, joka osaltaan ajaa Turkin taloutta yhä syvemmälle suohon.

Turkki käyttää pakolaisasetta

Vain muutama päivä sitten Turkki ja Kreikka ajautuivat jälleen riitaan Välimeren siirtolaistilanteen takia. Kreikan mukaan Turkin laivasto on tuupannut laittomien siirtolaisten kumiveneitä Kreikan aluevesille.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä siirtolaiset ovat lähteneet Turkin rannikolta, ja koska Turkki on tukenut heidän lähtöään, he eivät ole olleet vaarassa, totesi Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarachi.

– Pyydämme Turkkia lopettamaan tämän aiheettoman provokaation välittömästi.

Turkin varaulkoministeri Ismail Catakli vastasi Mitarachille Twitterissä ja syytti tätä asioiden vääristelystä ja valehtelusta.

Turkin ja Kreikan tulehtuneet suhteet eivät pohjimmiltaan johdu laittomasta siirtolaisuudesta vaan kiistanalaisen merenpohjan kaasusta ja öljystä. Turkin aseeksi Kreikkaa vastaan kylläkin kelpaavat sotaa ja köyhyyttä pakoon lähteneet ihmiset.