Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi ei vielä tarkoita 39 prosentin päästövähennyksiin sitoutumista

Suomi ei vielä sitoudu 39 prosentin päästövähennystavoitteeseen, vaikka Pariisin ilmastosopimus ratifioitaisiin nopeutetussa aikataulussa. Näin sanoo ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) matkustaa huomenna perjantaina Brysseliin ympäristöasioista vastaavien ministerien tapaamiseen, jossa EU:n on tarkoitus edistää Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia.

– Vaikka Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettaisiin nopeastikin, ei tämä vielä sido Suomea kansallisella tasolla hyväksymään EU:n tavoitteita tai esityksiä, kuten 39 prosentin päästövähennystä Suomelle. Neuvottelut ovat vasta alkamassa, Honkatukia sanoo.

Vuonna 2014 EU sitoutui alentamaan päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Maittain tätä pakettia ei ole jaettu.

Honkatukian mukaan Pariisin sopimus toimii toisin kuin Kioton sopimus.

– Kioto II kohteli Suomea huonosti, mutta Pariisin sopimus jättää sopijamaille itselleen päätettäväksi, kuinka paljon ne haluavat rajoittaa päästöjään itse. Jälkeenpäin sitten seurataan, kuinka maat onnistuvat tavoitteidensa ajamisessa, hän täsmentää.

Honkatukian mukaan valvontaa, velvoittavuutta ja painetta voi tulla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta, mutta ei suoraan Pariisin sopimuksesta.

– EU:n ja Suomen tasolla neuvottelut ovat vasta alkamassa. Suomen metsien kohtalo – ja kysymys siitä, ovatko ne hiilinieluja vai päästölähteitä – ei koske Pariisin sopimusta lainkaan, Honkatukia sanoo. Eli tulevien EU-tason neuvotteluiden asia sekin.

Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksen kansallista ratifiointia koskevan hallituksen esityksen valmistelu on jo pitkällä.

Ministeri Tiilikainen totesi tiedotteessaan 22.9, että hallituksen tavoitteena on toimittaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle ennen marraskuista Marrakechin ilmastokokousta.

PS: 39 prosentin vähennys ei käy

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho linjasi elokuun lopulla, ettei 39 prosentin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennystavoite käy päinsä. Komission esitys oli hallitusohjelman vastainen. Perussuomalaiset katsoi, ettei komission esitystä voida toteuttaa markkinaehtoisesti ilman että maan teollisuuden kilpailukyky vaarantuu.

PS katsoi myös, että ylikorkean tavoite kiihdyttäisi hiilivuotoa – eli suomalaisen teollisuuden ulosliputusta muihin maihin, mahdollisesti EU:n ulkopuolelle.

Asiasta on käyty ankaraa kädenvääntöä. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vaati syyskuun alussa, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.

Perussuomalaiset piti kohtuuttomana, että siinä missä Suomen vähennystavoite oli 39 %, huomattavasti enemmän saastuttavien maiden tavoitteet olisivat minimaaliset: Puola 7 %, Romania 2 % ja Bulgaria 0 %.

– Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, Putkonen totesi aiemmin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittikin, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja, jotta EU:n kokonaistavoite saataisiin toteutettua.