Perussuomalaiset ei kannata Pekka Haaviston nimittämistä YK-virkaan – Haavisto rikkoi lakia aiemmin ministerinä toimiessaan

Eilen uutisoitiin, että Suomi esittää entisen ulkoministerin, kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) valitsemista YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtoon. Paikka on avautumassa vuodenvaihteessa.

Perussuomalaiset ei hallituksessa tukenut Haaviston nimityksen esittämistä, vaan esitys annettiin kokoomuksen tuella, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoo.

Tavio kirjoittaa asiasta myös X-tilillään:

Taustalla arvovaltakiista ulkoministeriössä

Haavisto toimi Sanna Marinin hallituksessa ulkoministerinä, ja hän ryvettyi pahasti niin sanotussa al-Hol-sotkussa viime vuosikymmenen taitteessa.

Vuoden 2019 lopulla ja 2020 alussa Suomessa käytiin poliittista ja oikeudellista debattia, joka liittyi Syyriassa olevalla al-Holin leirillä jumissa olleisiin henkilöihin ja heidän mahdolliseen siirtämiseensä Suomeen.

Haavisto ministerinä ajoi aktiivisesti al-Holilla olevien kotiuttamista Suomeen. Hän perusti syksyllä 2019 salaisen ”Operaatio Korpi” -projektin, jonka tavoitteena oli evakuoida ihmisiä al-Holista ilman laajaa julkista poliittista päätöstä.

Kiista kärjistyi, kun paljastui erimielisyyksiä ulkoministeriön sisällä. Haavisto ja konsulipäällikkö Pasi Tuominen kiistelivät operaation laillisuudesta ja rahoituksesta. Tuominen kieltäytyi toteuttamasta Haaviston vaatimaa operaatiota, koska se voisi rikkoa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Sen seurauksena Haavisto otti al-Hol-tehtävät Tuomiselta pois ja nimesi väliaikaisen erityisedustajan.

Haavisto menetteli hallintolain vastaisesti

Haaviston toimet päätyivät sittemmin perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Perustuslakivaliokunta aloitti toimien laillisuuden selvityksen joulukuussa 2019, ja esitutkinta käynnistyi talvella 2020. Valiokunta kuuli asiantuntijoita ja Haavistoa useita kertoja. Haaviston spekuloitiin jopa mahdollisesti joutuvan valtakunnanoikeuteen.

Joulun alla vuonna 2020 perustuslakivaliokunta kertoi tiedotustilaisuudessa, että Haavisto menetteli hallintolain vastaisesti ja toiminta oli siten moitittavaa.

Perustuslakivaliokunnan silloisen puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutta arvioiden vähäisenä. Ministerisyytteen asettamiseksi asetettu törkeän huolimattomuuden tai tahallisuuden vaatimus ei kuitenkaan ylity.

Perussuomalaiset moitti Haaviston toimintaa jo tuolloin. Esimerkiksi kansanedustaja Jani Mäkelä totesi, että Haaviston tapaus on ruma kuvio Suomessa, joka väittää olevansa oikeusvaltion perikuva.

Perustuslaki edellyttää ministereiltä rehellisyyttä ja taitoa

Suomen perustuslain mukaan ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Haavisto ei kuitenkaan eronnut ministerin tehtävästään perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen. Haavisto perusteli ratkaisuaan sillä, että hän nautti edelleen eduskunnan enemmistön luottamusta.

Al-Hol-sotkut eivät kuitenkaan ole unohtuneet, ja asialla oli merkitystä äänestäjille myös vuoden 2024 presidentinvaaleissa, joissa Haavisto oli ehdolla kolmatta kertaa tulematta valituksi.

Viime aikoina Haavisto on pyrkinyt aktiivisesti erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin.