Perussuomalaiset esittää sinivalkoista siirtymää: Suomi tarvitsee nyt investointeja, työtä, tuottavuutta ja kasvua

Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen sinivalkoinen siirtymä, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin. – Suomalaista teollisuutta vahvistamalla me saamme työtä, yrittämistä ja hyvinvointia, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Puoluejohtaja, kansanedustaja Riikka Purra avasi tänään sinivalkoisen siirtymän sisältöä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.

– Sinivalkoinen siirtymä korostaa Suomen kansallista etua, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä on uudenlainen teollisuuspolitiikan malli. Sinivalkoinen siirtymä vetää ja ajattelee kotiinpäin eikä ole siitä häpeissään.

Suomi on osa globaalia maailmaa, Eurooppaa ja pohjolaa, mutta perussuomalaiset vaatii, että Suomen on toimittava kansainvälisillä kentillä rohkeammin, itsevarmemmin ja omista kriittisistä eduistamme ja tarpeistamme huolehtien.

– Meille oma kansa ensin -ajattelu ei ole vahingollista vaan kaiken perusta. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja maailman kasvavat epävarmuudet vauhdittavat nyt muutoksen tarvetta. Sinivalkoinen siirtymä haluaa purkaa ongelmallisia kauppapolitiikan riippuvuuksia, myös suhteessa Kiinaan, vaikka se onkin vaikeaa, Purra sanoo.

Pitää ottaa oppia siitä, mitä Euroopassa nyt tapahtuu

Purran mukaan nykytilanteesta on otettava opiksi.

– Jotain pitää oppia siitä, mitä Eurooppa tällä hetkellä todistaa.

Teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2000-luvulla pudonnut 20 prosenttia. Jos otetaan huomioon kaikki välilliset vaikutukset, vientiteollisuuden osuus on noin 46 prosenttia BKT:stä. Kyseessä on edelleen hyvinvointimme tukijalka, mutta se on heikentynyt.

Samaan aikaan eletään eräänlaista uudelleenteollistumisen aikaa.

– Turvallisuus-, toimitusvarmuus- ja huoltovarmuusseikat nopeuttavat tuotannon siirtymistä takaisin sinne, mistä se on lähtenyt. Jotkut asiantuntijat puhuvat ”pois Kiinasta”-ilmiöstä.

– Tämä teollisuus ponnistaa korkeasta osaamisesta, digitalisaatiosta ja monipuolisesta energiapaletista. Sen vastakohta on nälkäpalkalla maailman eniten saastuttavissa maissa valmistettavat länsimaiden asukkaiden kympin paidat ja euron muovihäkkyrät, Purra sanoo.

Suomalainen teollisuus on ympäristöteko

Purra korostaa, että sinivalkoisen siirtymän politiikka ei suinkaan suhtaudu ympäristöön väheksyen.

– Suomessa tuotettava tuote, meille suomalaisille ja vientiin, on huomattavasti ympäristö- ja ilmastoystävällisempi kuin Kiinasta, Intiasta tai Pakistanista tuotavat tuotteet. Suomalainen teollisuus on ympäristöteko, muiden etujen kuten työllisyyden ja verotulojen ohella. Teollisuutta vahvistamalla me saamme työtä, yrittämistä ja hyvinvointia suomalaisille, Purra sanoo.

Hän painottaa, että koska ilmasto on globaali, ei ole taloudellisesti tai muutenkaan perusteltua, että Suomi heikentää kilpailukykyään ja kansalaisten hyvinvointia pyrkimällä huomattavasti suurempiin päästövähennyksiin ja kunnianhimoihin kuin muut.

– Sen sijaan päästöjen vähentäminen siellä, missä se on helppoa ja edullista, on toimintaa, jossa Suomi voi auttaa – markkinoilla, ei tukipolitiikalla. Tämä hyödyttää kaikkia, mutta ei potki itseämme nilkoille.

Avaimet ovat energian hinnassa ja verotuksessa

Miten sinivalkoinen siirtymä teollisuuspolitiikassa sitten tehdään? Purra sanoo, että keskeiset työkalut liittyvät energian hintaan ja saatavuuteen, regulaatioon, verotukseen sekä osaamiseen ja koulutukseen.

– Nyky-Suomessa mikään näistä ei ole teollisuutta, yrittämistä tai varsinkaan työntekoa kannustavaa. Suomi tarvitsee investointeja ja oikeaa työtä, tuottavuutta ja kasvua. Tulemme esittelemään konkreettisia toimenpiteitä kaikkien näiden osa-alueiden parantamiseksi.