Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmetteli keskiviikkona kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelussa, miksei hallituksen kuntapolitiikkaan tule tolkkua.
Hallituksen vastaukseen opposition kuntapoliittiseen välikysymykseen vastasi perussuomalainen kansanedustaja Pirkko Mattila. Hän ihmetteli, että samasta asiasta on pitänyt kysyä jo viidettä kertaa.
– Onko teillä korvat täynnä Brysselin sinisimpukoita vai mikä on, kun ette ymmärrä, mikä kuntapolitiikassanne on pielessä? Kun hallituksella on kerrankin mahdollisuus hoitaa asia omin päin ilman Brysselin ohjausta, niin ei onnistu. Eikö teiltä kotimaan asioiden hoitaminen suju, hallintovaliokuntaa johtava Mattila kysyi.
Hän piti nykytilanteen jatkumista kunnille kestämättömänä vaihtoehtona. Oppositiopuolueet esittivät omat, toisiaan muistuttavat vaihtoehtonsa untauudistukseksi. Niille on yhteistä se, ettei uudistus ole pakkoliitosten tie eikä sitä sidota sote-uudistukseen.
Tennistä pakkoliitoksilla
Mattilan mukaan hallitus pelaa pöytätennistä pakkoliitoksilla, joka on ongelman avainsana. Tuleeko niitä vai ei?
– Yrittäkää nyt päättää, mitä mieltä olette: Henna Virkkusen (kok.) suulla on luvattu ettei tule, mutta hallituksen sisältä on kuultu sama asia toisinpäin. Kuinka näin voi olla, Mattila kysyi.
Poliittisia liitoksia?
Mattila korosti kunnallisen itsehallinnon olevan suomalainen menestystarina, joka on luonut pohjoismaista hyvinvointimallia. Pienikin kunta voi olla tehokas, kunhan se saa tukea suuremmasta yhteisöstä. Kuntayhtymät ovat kehityskelpoisia. Perussuomalaiset esittävät lähipalvelujen turvaamista säädöksillä, joita voidaan kutsua lähipalvelualueiksi.
Koko maakunnan sote-alueen seasta sensijaan on vaikeaa löytää vahvaa peruskuntaa.
– Taustalla lieneekin hallituksen halu muodostaa alueita, joiden poliittiset voimasuhteet vastaisivat paremmin nykyistä hallituskoalitiota, Mattila arveli.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
