

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Salliiko hallitus Suomen EU-jäsenmaksujen pysyvän kasvattamisen Brexitin myötä?
Britannian ero Euroopan unionista toteutui viikko sitten. Perussuomalaiset tenttasi päivän kyselytunnilla hallitusta Britannian EU-eron vaikutuksista Suomen maksuosuuteen EU:n budjetissa.
– Perussuomalaiset onnittelevat itsenäistä Britanniaa ja toivovat, että tämä historiallinen tapahtuma toimii terveellisenä herätyksenä kiihkeimmille liittovaltion kannattajille, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho aloitti.
– Britannia oli EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Kun se poistuu, tämä heijastuu luonnollisesti jäljelle jäävien nettomaksajien asemaan, edellyttäen, että EU-budjetin menopuolta ei karsita ankaralla kädellä.
Tuppurainen: Suomi pysyy nettomaksajien joukossa
Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista 1,11 prosenttiin bruttokansantulosta. Useat pienet nettomaksajamaat, kuten Alankomaat, Ruotsi ja Itävalta, ovat suhtautuneet tähän nihkeästi. Sen sijaan esitys on saanut kannatusta Itä- ja Etelä-Euroopan nettosaajilta.
– Mikä on punavihreän hallituksen kanta? Hyväksyykö se Suomen nettomaksuosuuden pysyvän kasvattamisen Brexitin myötä vai kannattaako se menojen karsimista. Ja jos kyllä, niin mistä? Halla-aho tiedusteli kysymyksessään.
– Kyllä Brexitillä on vaikutuksensa unionin rahoitukseen. Vaikutus otettiin jo hyvissä ajoin huomioon, kun komissio valmisteli tulevalle rahoituskehyskaudelle oman esityksensä. On selvää, että Suomi yhtenä varakkaana maana on nettomaksajamaiden joukossa, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) myönsi vastauksessaan.
Pukit kaalimaan vartijoina
Halla-ahon mukaan Euroopan unionin luonne on muuttunut oleellisella tavalla sitten Suomen jäsenyyden alkamisen vuonna 1995, jolloin EU koostui pääosin maista, jotka olivat yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen osalta samankaltaisella tasolla.
– Mukaan on tullut vähemmän kehittyneitä maita ja EU:n menot ovat kasvaneet. Samalla nettosaajien painoarvo menoja koskevassa päätöksenteossa on kasvanut. Pukit ovat kaalimaan vartijoina, kuten sanotaan.
– Suomen puheenjohtajakaudella eurooppaministeri Tuppurainen suhtautui suorastaan pelottavalla innolla uusiin laajentumisiin. Millä tavalla on Suomen etu, että EU laajenee uusiin maihin, jotka eivät ole valmiita jäsenyyteen? Eikö edellisistä virheistä ole opittu mitään? Halla-aho kysyi.
EU:n laajentumisen hyödyt jäävät näkymättömiksi
Ministeri Tuppuraisen mukaan eurooppalaisen yhteistyön hyödyt ovat ensisijaisesti arvoja sekä muita seikkoja ”joita ei voida mitata euroissa”. Uusia ehdokasmaita ovat Pohjois-Makedonia ja Albania.
– Jäsenneuvottelujen avaaminen uusien maiden kanssa ei automaattisesti tarkoita näiden jäsenyyksien hyväksymistä. Tiukoilla kriteereillä mennään ja neuvotteluja saatettaan käydä jopa vuosia, Tuppurainen paljasti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Euroopan unioni Tytti Tuppurainen Brexit Nettomaksaja Iso-Britannia Suomi perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexit-Farage tykittää sydämensä kyllyydestä – katso hirmuiset katsojaluvut kerännyt riemukas puhe suomenkielisin tekstein

Laura Huhtasaari brexitistä ja EU:sta: ”EU:n hidas mureneminen tulee jatkumaan lähivuosina”

Suomen EU:n nettomaksuosuus noussut yli puoleen miljardiin – PS: EU maksaa työssäkäyvälle suomalaiselle 220 euroa vuodessa

Huhtasaari lakkauttaisi nykymuotoisen unionin kokonaan: ”EU:n pitäisi olla pelkkä kauppaliitto”

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel pohjoisille jäsenmaille: Kukkarot auki

Perussuomalaiset: Brexit aiheutti paniikin – ”Jopa Ylen pölyttyneet kirjeenvaihtajat on täytynyt hälyttää uutisoimaan EU-myönteisiä juttujaan suomalaisille”

Turkin ja Iso-Britannian sotilaallinen yhteistyö kiihtyy Brexitin jälkeen

Britannian ja EU:n kauppaneuvotteluista tulossa iso päänsärky: Britit eivät halua myydä itsenäisyyttään
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää