Britannian ero Euroopan unionista toteutui viikko sitten. Perussuomalaiset tenttasi päivän kyselytunnilla hallitusta Britannian EU-eron vaikutuksista Suomen maksuosuuteen EU:n budjetissa.

– Perussuomalaiset onnittelevat itsenäistä Britanniaa ja toivovat, että tämä historiallinen tapahtuma toimii terveellisenä herätyksenä kiihkeimmille liittovaltion kannattajille, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho aloitti.

– Britannia oli EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Kun se poistuu, tämä heijastuu luonnollisesti jäljelle jäävien nettomaksajien asemaan, edellyttäen, että EU-budjetin menopuolta ei karsita ankaralla kädellä.

Tuppurainen: Suomi pysyy nettomaksajien joukossa

Komissio on esittänyt budjetin kasvattamista 1,11 prosenttiin bruttokansantulosta. Useat pienet nettomaksajamaat, kuten Alankomaat, Ruotsi ja Itävalta, ovat suhtautuneet tähän nihkeästi. Sen sijaan esitys on saanut kannatusta Itä- ja Etelä-Euroopan nettosaajilta.

– Mikä on punavihreän hallituksen kanta? Hyväksyykö se Suomen nettomaksuosuuden pysyvän kasvattamisen Brexitin myötä vai kannattaako se menojen karsimista. Ja jos kyllä, niin mistä? Halla-aho tiedusteli kysymyksessään.

– Kyllä Brexitillä on vaikutuksensa unionin rahoitukseen. Vaikutus otettiin jo hyvissä ajoin huomioon, kun komissio valmisteli tulevalle rahoituskehyskaudelle oman esityksensä. On selvää, että Suomi yhtenä varakkaana maana on nettomaksajamaiden joukossa, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) myönsi vastauksessaan.

Pukit kaalimaan vartijoina

Halla-ahon mukaan Euroopan unionin luonne on muuttunut oleellisella tavalla sitten Suomen jäsenyyden alkamisen vuonna 1995, jolloin EU koostui pääosin maista, jotka olivat yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen osalta samankaltaisella tasolla.

– Mukaan on tullut vähemmän kehittyneitä maita ja EU:n menot ovat kasvaneet. Samalla nettosaajien painoarvo menoja koskevassa päätöksenteossa on kasvanut. Pukit ovat kaalimaan vartijoina, kuten sanotaan.

– Suomen puheenjohtajakaudella eurooppaministeri Tuppurainen suhtautui suorastaan pelottavalla innolla uusiin laajentumisiin. Millä tavalla on Suomen etu, että EU laajenee uusiin maihin, jotka eivät ole valmiita jäsenyyteen? Eikö edellisistä virheistä ole opittu mitään? Halla-aho kysyi.

EU:n laajentumisen hyödyt jäävät näkymättömiksi

Ministeri Tuppuraisen mukaan eurooppalaisen yhteistyön hyödyt ovat ensisijaisesti arvoja sekä muita seikkoja ”joita ei voida mitata euroissa”. Uusia ehdokasmaita ovat Pohjois-Makedonia ja Albania.

– Jäsenneuvottelujen avaaminen uusien maiden kanssa ei automaattisesti tarkoita näiden jäsenyyksien hyväksymistä. Tiukoilla kriteereillä mennään ja neuvotteluja saatettaan käydä jopa vuosia, Tuppurainen paljasti.

SUOMEN UUTISET