

LEHTIKUVA
Perussuomalaisten Lundén: Ratkaisu passiruuhkiin – kymmenen vuoden passit takaisin käyttöön
Kansanedustaja Mikko Lundén vaatii hallitukselta toimenpiteitä poliisin lupahallinnon ruuhkien ratkaisemiseksi.
– Poliisin lupapalveluiden ajanvaraukseen on monin paikoin hyvin pitkät, jopa kuukausien jonot. Tilanne ei ole millään tavalla uusi tai ainutkertainen. Nyt jonot kuitenkin ovat pisimmät vuosikausiin, Mikko Lundén sanoo.
Perjantaina eduskunnan oikeusasiamies julkaisi ratkaisunsa, jossa hän toteaa, että julkinen valta on vuosien 2021 ja 2022 aikana ainakin osittain epäonnistunut toteuttamaan asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn passi- ja henkilökorttiasioissa.
– Nämä viiveet ovat oikeusasiamiehen mukaan voineet vaikuttaa kielteisesti perusoikeutena turvattuun oikeuteen lähteä maasta, Lundén kuvailee tilannetta.
Muissa maissa siru näyttää toimivan
Taustalla passiruuhkiin vaikuttaa liki 16 vuoden takainen, järjettömältä tuntunut päätös. Vuoden 2006 elokuussa Suomessa tuli voimaan nykyinen passilaki, jossa siirryttiin biometrisiin passeihin. Samalla passien voimassaoloaika lyheni aiemmasta kymmenestä vuodesta nykyiseen viiteen vuoteen.
– Tätä perusteltiin sillä, etteivät passien siruvalmistajat antaneet siruille kymmenen vuoden toimintatakuuta. Useimmissa muissa EU-maissa kymmenen vuoden passeja kuitenkin myönnettiin ja myönnetään edelleen. Ei voi olla niin, että passien sirut toimivat kymmenen vuotta kaikkialla muualla, mutta Suomessa eivät, Lundén huomauttaa.
Lundén esittää ratkaisuksi entisen kymmenen vuoden voimassaoloajan palauttamista käyttöön.
– Biometriset passit ovat olleet käytössä nyt 16 vuotta. Se, toimiiko sirullinen passi kymmenen vuotta, selviää, kun sisäministeriössä otetaan puhelin kauniiseen käteen, soitetaan biometrisiä passeja kymmeneksi vuodeksi myöntäviin maihin ja kysytään. Valinnanvara ei lopu kesken, vaihtoehtoja löytyy Yhdysvalloista, Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta lähtien Tanskaan, Latviaan tai vaikka Espanjaan, joka myöntää kaiken lisäksi yli 70-vuotiaille senioripasseja, jotka ovat voimassa henkilön koko eliniän. Lyhyt passin voimassaoloaika Suomessa on jälleen kerran järjetöntä, tsaarinaikaista byrokratiaa, kansallista ylisääntelyä Suomen kansalaisten vahingoksi.
Säästäisi vaivaa ja rahaa
Myös kansalaisille aiheutuvat kustannukset laskisivat pidemmän voimassaolon seurauksena. Tällä hetkellä passin uusiminen maksaa 50 euroa, johon tulee valokuvaamon lasku päälle. Moni maa kuitenkin vaatii, että maahan saapumisen jälkeen passi on voimassa vähintään puoli vuotta.
– Nykyinen viiden vuoden passi on siis käytännössä neljän ja puolen vuoden passi. Vastaavasti kymmenen vuoden passi olisi yhdeksän ja puolen vuoden passi. Jos vaikka nelihenkinen perhe uusii passinsa niin, että voi matkustaa EU:n ulkopuolelle, se maksaa 200 euroa neljän ja puolen vuoden välein sekä valokuvien hinta vielä päälle. Pitempi voimassaolo tarkoittaisi, että tuo kustannus ja jonotukseen kuluva aika toistuisi vain yhdeksän ja puolen vuoden välein. Kyseessä olisi monelle perheelle merkittävä säästö niin ajallisesti kuin rahallisestikin, Lundén painottaa.
Lundén on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelee hallitukselta toimenpiteitä passiruuhkien helpottamiseksi ja ehdottaa passien voimassaoloaikojen pidennystä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marinin hallitukselta taas hävytön lakiesitys eduskuntaan: Suomen kansalaisuuden voisi saada vaikka väärennetyillä asiakirjoilla

Perussuomalaisilta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus nostettava 10 vuoteen

Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.