Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosio on pudonnut kesällä rajusti, ollen heinäkuussa enää vain noin 33 prosenttia. Macronia nimitetään “rikkaiden presidentiksi”. Veronmaksajien rahaa palaa rajusti pröystäilevään elämäntyyliin.
Politico-lehti listaa Macronin rahareikiä. Hän on esimerkiksi kuluttanut ulkonäkönsä ehostukseen kolmessa kuukaudessa 26 tuhatta euroa. Versailles’n palatsin pienirtaimiston uusiminen maksoi ranskalaisille puoli miljoonaa euroa.
Vaikka Macron ei veronmaksajien luottokortin vinguttelussa liiemmin osoita kärsivällistä pidättyväisyyttä, hän vetosi ranskalaisten kärsivällisyyteen. Hän kertoi tehtyjen uudistusten näkyvän viiveellä rahvaan elintasossa.
Kriitikoiden mielestä presidentti toimii tällä tavoin tarkoituksella: hän haluaa kosiskella porvareiden ääniä tulevissa europarlamenttivaaleissa. Heidän mielestään tästä toiminnasta kielii esimerkiksi se, kun hän kesäkuussa kertoi sosiaalietuuksien maksavan valtiolle maltaita.
Macronin kohtaama oppositio on heiveröistä, eikä hänen tarvitse pelätä joutuvansa kilpailemaan asemastaan. Politicon mukaan hänen romahtanut kansansuosio sen sijaan voi tuoda pettymyksen ensi kevään eurovaaleissa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
