

LEHTIKUVA
PS vaatii hallitukselta vastauksia Uniperin miljardiskandaalista: Suomalaisille veronmaksajille on aiheutumassa miljardien, jopa yli kymmenen miljardin menetykset
Perussuomalaiset vaativat hallitukselta vastauksia Uniper-skandaaliin liittyen. Eduskunnan talousvaliokunta kokoontuu tänään keskustelemaan asiasta.
– Suomalaisille veronmaksajille on aiheutumassa miljardien, jopa yli kymmenen miljardin menetykset, mikä tuhoaa yhteistä omaisuuttamme merkittävästi ja vaarantaa julkisen taloutemme kestävyyden. Tästä voi pahimmassa tapauksessa tulla Suomelle maksettavaa yli kaksi kertaa se mitä elpymisvälineeseen jouduimme kippaamaan. Sillä erotuksella, että nyt tukisimme rikasta Saksaa! Hallituksen on avattava tätä asiaa eduskunnalle, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin, talousvaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten talousvaliokuntaryhmän vastaava.
Perussuomalaiset eivät hyväksy nyt esitettyä puolustusta, että vaikeudet johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta.
– Eduskunnan on saatava tietää Uniperin ja Fortumin todellinen tilanne sekä Saksan hallituksen näkemykset asiasta, jotta suomalaisten poliitikkojen aiempia toimenpiteitä, hallituksen nyt käymiä neuvotteluita sekä tulevia päätöksiä mahdollisista lisämenetyksistä muun muassa Fortumin tai Uniperin pääomittamisen muodossa voidaan arvioida tosiasioiden pohjalta, vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Kuka päätti, kuka kantaa vastuun?
Tapaus herättää myös kysymyksiä suomalaisten valtionyhtiöiden yritysjohdon, Suomen hallitusten ja omistajaohjaustoimintojen pätevyydestä ja vastuista.
– Kuka päätti, kuka antoi luvan ja kuka kantaa vastuun. Toivottavasti ei käy niin, että Saksan hallitus ensin kansallistettuaan Uniperin ja häädettyään suomalaisen omistajan, poikkeustila julistetaan, Uniperin tappioputki katkeaa ja liiketoiminta alkaa taas kannattaa, sanoo kansanedustaja Ville Vähämäki.
– Tilanteen selvittämiseksi olemme laatineet hyvin perusteellisen kysymyspatteriston ministerin ja hallituksen vastattavaksi, toteaa kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.
Näihin kysymyksiin vaaditaan vastauksia
Perussuomalaiset lähetti ministeri Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd) listan tärkeitä kysymyksiä, joihin hallitukselta vaaditaan pikaisia vastauksia:
Fortum myönsi tammikuussa 2022 Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta lainojen ja takauksien muodossa. Fortumin pörssitiedote antoi ymmärtää tilanteen olevan poikkeuksellinen ja rahoituksen menevän Uniperin kasvaneisiin johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper saisi tai voisi saada takaisin, kun kaasun ja sähkön myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.
– Onko Fortum saanut selvityksen mihin tammikuussa Uniperille annettu rahoitus on käytetty?
– Jos oli jo tiedossa, että rahat menevät kiinteiden toimitussopimusten kunnioittamiseen, eli saksalaisten energiatukiin, miksi Fortum tai valtioneuvosto eivät vaatineet rahoituksen ehtona kiinteähintaisten sopimusten purkamista? Rahojen lähetettyä tämä mahdollisuus vaikuttaa Saksan poliittisiin päätöksiin menetettiin. Tammikuussa oli jo ilmeistä, että Venäjä uhkaa Ukrainan sodan eskalaatiolla ja että energiahintojen kalleus etenkin Fit for 55-paketin myötä tulee jatkumaan.
– Mikä Uniperin johdannais- ja fyysinen positio energiamarkkinoilla on? Kuinka paljon ja millaisia sopimuksia Uniperilla on, ja mitkä ovat yhtiön herkkyydet hinta-, forward käyrä- ja volatiliteettimuutoksille?
– Kuinka paljon ja kuinka pitkään voimassa olevia kiinteän hinnan sähkö- ja maakaasutoimitussopimuksia Uniperilla on? Kysymys on oleellinen pohdittaessa Uniperin tulevia tappioita ja rahantarvetta.
– Arvio, kuinka paljon ja kuinka kauan Uniper tulee nykyisistä vielä voimassa olevista kiinteän myyntihinnan sopimuksistaan häviämään rahaa kaasun ja sähkön nykyisellä ja vaihtoehtoisilla hintatasoilla?
– Millä edellytyksillä Uniper pystyisi irtautumaan nykyisistä kiinteän hinnan myyntisopimuksista, ja miksi Suomi hyväksyy Saksan toiminnan, jossa Saksa teeskentelee, että mitään poikkeuksellista ei ole tapahtunut, estäen siten Uniperia irtautumasta kiinteän hinnan myyntisopimuksista?
– Onko edellä mainittujen oleellisten tietojen vaatiminen Suomen ja Saksan välisten neuvottelujen lähtökohta?
Arvioitiinko vihreän siirtymän riskit?
Fortumin Uniper-osto virallistettiin tammikuussa 2018 ja EU hyväksyi kaupan kesäkuussa 2018. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli alkanut jo 2014, ja vihreä siirtymä ja siitä seuraava fossiilisten energialähteiden hintojen nousu olivat jo tuolloin tiedossa.
– Aliarvioiko Fortum tai valtioneuvosto Venäjään ja vihreään siirtymään liittyvät todennäköiset riskit?
– Antoiko Uniper riskeistä oikean kuvan jo ennen kauppaa?
– Onko Uniper tiedottanut myöhemmin Fortumia vaikeuksistaan riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko Fortum tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko valtion omistajaohjausyksikkö tiedottanut valtioneuvostoa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Onko valtioneuvosto tiedottanut eduskuntaa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?
– Jos kaikki ovat havainneet ja tiedottaneet ongelmista ajoissa, kenen on taloudellinen ja poliittinen vastuu esimerkiksi Uniperin luotottamisesta?
Miksi Fortum maksoi jättiosingot?
Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa noin 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin.
– Kuinka paljon Saksan valtio aikoo tästä rahoituksesta palauttaa Suomelle? Ja jos Uniperilta tai Saksan valtiolta ei saada mitään tai saadaan hyvin vähän, joudutaanko Fortum pääomittamaan Suomen valtion kustannuksella? perussuomalaiset kysyvät.
– Miksi Fortum maksoi 500 miljoonan osingot alkuvuonna 2022, kun energiasektorin ja erityisesti Uniperin vaikeudet olivat jo tiedossa? Uniper varoitti Nord Stream 2-alaskirjauksesta 11.8.2020 ja energian kallistuminen oli selvästi havaittavissa jo syksyllä 2021. Millä perusteilla tilannetta pidettiin väliaikaisena?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pääomittaminen miljarditappiot energiakriisi vastuunkanto vihreä siirtymä Uniper osingot valtionyhtiöt rahoitus veronmaksajat Energian hinta Veikko Vallin Tytti Tuppurainen Riikka Purra Talousvaliokunta Sakari Puisto Fortum Venäjä Saksa perussuomalaiset Ville Vähämäki hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Fortumin tytäryhtiö Uniper taipumassa Putinin vaatimuksiin – Junnila: Valtion omistajaohjauksen puututtava välittömästi

Puoluesihteeri Luukkanen: Sanna Marinin pitäisi nyt hoitaa pääministerin työtään!

Perussuomalaiset vaatii hallitusta torjumaan miljardien tulonsiirrot Saksalle

Ranne: Suomen ei pidä joutua Saksan energiapoliittisten töppäysten maksajaksi

Veronmaksajan tuskanhiki Uniper-sotkusta kasvaa – Purra vaatii ministereitä esiin ja eduskuntaa koolle

Tavio: Uniper-Saksa diilillä kiire – Saksan ei saa antaa vedättää Suomea

Purra vaatii vastuun kantamista Uniper-sotkusta: ”Omistajaohjaus on Suomessa surkeassa jamassa”

Ranne: Valtion omistajaohjaus petti täysin – ”Ministeri Tuppuraisen on kannettava poliittinen vastuunsa ja erottava”

Reijonen: Miksi Fortumin hallituksessa on runsaasti muiden maiden kansalaisia?
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.