Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kysyi 15-19-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt ja heillä olisi äänioikeus. Tulokset kertovat voimakkaasti sukupuolittuneista identiteeteistä. Noin puolet nuorista miehistä äänestäisi perussuomalaisia tai kokoomusta, sen sijaan vihreät ja vasemmistoliitto saa noin 50 prosenttia nuorten naisäänestäjien suosiosta.
Allianssin mukaan nuorten äänestyshalukkuuteen eniten vaikuttavat tekijät olivat gallupin mukaan halu vaikuttaa itselle tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen, äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuutena sekä omille arvoille sopivan puolueen löytäminen. 38,5 % vastaajista kertoi äänestävänsä heikentääkseen epämieluisan puolueen tai ehdokkaan menestystä.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kiinnittää huomiota puoluekannatuksen sukupuolittuneisuuteen.
– Nuorisogallupissa on merkillepantavaa ja vähän huolestuttavaakin politiikan ja identiteettien sukupuolittuminen. Nuorissa miehissä PS 19,3%, vihr+vas yhteensä 17%. Naisissa PS 4,7%, vihr+vas yhteensä 48,3%, Halla-aho kirjoittaa Twitterissä.
Nuorisogallupissa on merkillepantavaa ja vähän huolestuttavaakin politiikan ja identiteettien sukupuolittuminen. Nuorissa miehissä PS 19,3%, vihr+vas yhteensä 17%. Naisissa PS 4,7%, vihr+vas yhteensä 48,3%.https://t.co/L0JTN6yWEA
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) October 29, 2018
Puoluekannatusmittaus toteutettiin verkkokyselynä, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa, Allianssin verkkosivuilla sekä levitettiin sidosryhmissä. Kyselyyn vastasi 27.8.-30.9.2018 aikavälillä 2077 15-19-vuotiasta toisen asteen (lukion tai ammatillisen oppilaitoksen) opiskelijaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Lue lisää
Lue lisää
