LEHTIKUVA
Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan hallitus tiesi julkisen talouden haasteet mittaviksi, mutta haasteiden vuori on matkan edetessä kasvanut. Periksi hallitus ei kuitenkaan anna, vaan se on kyennyt tarvittaessa tekemään linjakkaasti uusia päätöksiä, myös lisää säästöjä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallitus on edelleen pääsemässä tärkeimpään talouspoliittiseen tavoitteeseensa eli velkasuhteen vakauttamiseen hallituskauden loppuun mennessä.
– Velkasuhteen nousu saadaan taitettua mittavilla sopeutustoimilla julkiseen talouteen. Pelkkiä suoria säästöjä on melkein kuuden miljardin edestä. Monet niistä ovat olleet vaikeita, mutta välttämättömiä, Purra sanoi.
On selvää, että mikään määrä leikkauksia ei auta, jos Suomea ei saada ripeämmän talouskasvun uralle, kertoi Purra.
– Tarvitsemme kasvua ja kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Nyt sitä teemme vielä huomattavasti lisää. Hallitus päätti puoliväliriihessään reilusti yli miljardin euron kevennyksestä ansiotuloverotukseen. Valtaosa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisille. Nostimme myös työtulovähennyksen lapsikorotuksen kaksinkertaiseksi. Koko kaudella pieni- ja keskituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistuu 1,25 miljardin suuruiset veronalennukset. Samalla esimerkiksi liikennepolttoaineiden hintaa auttavat pitämään kurissa veronalennukset ja selvästi edellisen hallituksen urasta alennettu jakeluvelvoite.
Purra kertoi kotimainen ruoan olevan tälle hallitukselle ja perussuomalaisille tärkeä asia. Hallitus onnistuikin laskemaan ruoan arvonlisäveroa hieman.
– Suuremmat ongelmat ruokaketjussa koskevat kuitenkin jauhelihahyllyillä nähtävää vuosikausia jatkunutta tuottajien aliarvostusta ja liian keskittynyttä kauppaa. Kotimainen ruoantuotanto ei ole tälle hallitukselle mikään ilmastohaitta. Me vahvistamme alkutuottajan asemaa ja ruokaturvaa.
Hallitus haluaa tähän maahan lisää työtä ja lisää tehtyjä työtunteja, Purra sanoi.
– Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Hallitusohjelmassa jo sovittujen veronalennusten kanssa ansiotuloveroja kevennetään yli puolitoista miljardia euroa vaalikauden aikana. Se on valtava summa lisää ostovoimaa työntekijöille.
– Samaan aikaan palkat nousevat reippaasti, joillakin sektoreilla jopa hyvin reippaasti, inflaatio on taittunut ja korot jatkavat laskuaan. Palkansaajan ostovoima paranee siis kunnolla. Nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Purra muistutti vanhasta totuudesta: verota sitä vähemmän, mitä haluat enemmän.
– Siksi hallitus laskee yhteisöverokantaa 18 prosenttiin. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Vain yksityiset yritykset voivat luoda tähän maahan kestävää kasvua.
– Hallitus päätti myös isosta joukosta muita yrittäjyyttä helpottavia kasvutoimia. Esimerkiksi tappioiden verovähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen nykyisestä kymmenestä vuodesta. Tästä on tullut paljon kiitoksia esimerkiksi startup-kentältä.
– Yrittäjien eläkejärjestelmään tehdään muutoksia siten, että eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Koko YEL-järjestelmä uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi. Tästä kiittävät ennen kaikkea pienet yritykset sekä mikro- ja yksinyrittäjät. Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä. Erittäin voimakkaita kasvutoimia yrityskenttään, ja tässä on vain pieni osa kaikista päätetyistä toimista.
Purran mukaan geopoliittinen tilanne pakottaa Suomen kasvattamaan merkittävästi puolustusmenojaan.
– Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Siitä lähtien siis puolustusmenot nousevat pysyvästi yli 3,5 miljardilla eurolla. Maantieteellemme emme voi mitään.
Ulkoisen turvallisuuden lisäksi valtion ydintehtäviin kuuluu sisäinen turvallisuus, kertoo Purra.
– Poliisille esitetään kehyskaudella noin kahdeksan miljoonan euron tasoon nousevaa lisärahoitusta valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon. Poliisin rahoitusta on lisätty jo aiemmin nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, harmaan talouden ehkäisyyn sekä koulupoliisitoimintaan. Suojelupoliisille esitetään pysyvää noin 10 miljoonan euron lisäystä ennakoivan strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi.
– Entä rakkaat rajamme? Vallitsevassa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksella on oltava välitön kyky toimia ja vaikuttaa kaikissa olosuhteissa. Rajavartiolaitokselle päätettiin lisäyksestä strategisen suorituskyvyn turvaamiseen.
Vallitsevassa suhdannetilanteessa hallitus tekee myös merkittäviä talouskasvua edistäviä investointeja.
Tutkimiseen ja kehittämiseen liittyvien valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Euroina puhutaan mittavista rahoista.
– Panostukset T&K-toimintaan ovat lähes 3,2 miljardia euroa ensi vuonna ja runsaat 3,4 miljardia euroa seuraavana. Nämä rahat tuovat aikanaan hedelmää uusina innovaatioina ja tuotteina maailmanmarkkinoille.
– Hallituksen investointiohjelmaa laajennettiin noin 3,5 miljardiin euroon. Nämä investoinnit rahoitetaan omaisuustuloilla. Infrahankkeita käynnistetään ympäri Suomen, teitä pannaan kuntoon ennätysmäärä, siltoja korjataan. Aivan oleellisia perusasioita, jotka valitettavasti ovat päässeet Suomessa rapistumaan.
Purran mukaan valtiovarainministeriön ennusteessa eivät vielä näy puoliväliriihessä päätettyjen toimenpiteiden kasvuvaikutukset.
– Hallitus kuitenkin uskoo vahvasti, että työmarkkinoita joustavoittavat rakenteelliset toimet, verotuksen nettomääräinen keventyminen sekä valtava budjettitalouden sopeutus etupäässä menoleikkauksin on oikeata ja tervettä talouspolitiikkaa.
– Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla. On kuitenkin jo nyt selvää, että seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin kuin elinkeinoelämään. Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa, mutta kauppasota uhkaa hidastaa kasvua. Kuluttajien ostovoima vahvistuu inflaation hidastuessa, ja kehysriihessä sovittu ansiotuloverotuksen kevennys tukee kotitalouksien kulutusta. Myös työllisyys kääntyy kasvuun tämän vuoden aikana, kun tuotanto piristyy. -Ennusteessa näkyvä elpyminen on tervetullutta, mutta meidän on varauduttava kansainväliseen epävarmuuteen, perussuomalaisten kansanedustaja, Ville Vähämäki toteaa.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
