Purra: Sähkön hinta perustuu nyt Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta – demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin tänään jättämä yhteinen välikysymys käsittelee energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa ja omistajaohjausta.

– Fortum on kriisissä. Saksa suunnittelee Uniperin kansallistamista. Fortum saisi ehkä muutaman sata miljoonaa jäljellä olevista osakkeistaan. Suomen tappiot tulevat huonossa mutta todennäköisessä skenaariossa olemaan 10-15 miljardin euron kokoluokkaa. Summa on jopa neljännes valtion tämän vuoden budjetista. Rahasummalla paikkaisi monta kertaa sairaanhoidon ongelmat ja nostaisi hoitajien palkkoja, parantaisi koulutuksen tasoa, tekisi merkittäviä puolustushankintoja kriisiaikana ja niin edelleen, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra luetteli tiedotustilaisuuden puheessaan.

Purra huomautti, että kuitenkin vielä heinäkuussa neuvotellun Uniperin pelastuspaketin tarkoituksena oli nimenomaan estää Uniperin kaatuminen ja kansallistaminen. Sanna Marinin hallituksen mukaan Suomen tappioille määritettiin perälauta ja katto.

Vastuuta väistellään kaikin tavoin

Hallituksesta on esitetty väitteitä, että valtion puoliksi omistaman yrityksen ohjaaminen ei kuuluisi omistajaohjauspolitiikkaan, tai että kaikki vastuu on edeltäjillä tai Fortumin johdolla.

– Näin asia ei kuitenkaan ole. Haluamme tietää, miksi omistajaohjaus, totuudenmukainen viestintä ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, Purra huomautti.

Sähkön hinta muodostuu saksalaisten ja demareiden virheistä

On todennäköistä, että Suomi menettää Fortumissa kertarysäyksellä rahaa nyt noin puolet siitä, mitä 90-luvun laman pankkikriisin hoitoon kului, ja nykyinen kriisi on vasta alussa. Suomalaiset ovat joutuneet tukemaan Saksan epäonnistunutta energiapolitiikkaa ja saksalaisten kaasulaskuja.

– Sähkön hintammekin perustuvat nykyisillä markkinoilla Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta – demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta. Suomalainen sähkö on yli 80-prosenttisesti päästötöntä, mutta tämän hyöty ei lainkaan näy kansalaisten maksamissa sähkölaskuissa. Järjestelmää on välttämätöntä muuttaa, Purra totesi.

Valtion ohjaus ollut yhtä sekoilua

Hallituksen ja erityisesti ministeri Tytti Tuppuraisen kujanjuoksua on koko kesän määritellyt lyhytjänteinen hetkien politiikka, Purra arvioi.

– Tärkeintä on ollut selviytyä vain juuri senhetkisestä tilanteesta, jossa toimittaja esittää hankalia kysymyksiä. Vastaukset osoittautuvat jo pian paikkansapitämättömiksi tai vähintäänkin voimakkaan tulkinnallisiksi, mutta sen ei anneta haitata enää seuraavassa hetkessä.

– Samaan aikaan hallituksen johto eli pääministeri Marin on vältellyt kaikin tavoin ottamasta mitään kantaa asioihin. Hän johti sähköpostikokouksen ja lähetti muutaman tekstiviestin, mutta muuten Fortumin ja suomalaisen veronmaksajan kohtalonhetket eivät saaneet häntä palaamaan töihin ja ottamaan ohjaksia. Heinäkuun ratkaisevassa neuvottelussa, jossa oli viimeinen hetki ajaa Suomen etua, omistajaohjausministeri Tuppurainen asioi pienellä ryhmällä ilman selkeää agendaa. Tämä on hallituksen kiinnostuksen taso siihen, että suomalaiset menettävät miljardeja, Purra moitti.

Paljon kysymyksiä auki

Purra muistutti perussuomalaisten vaatineen jo heinäkuussa, että eduskunta on kutsuttava koolle ja ministereiden on astuttava esiin.

– Vaadimme saada tietää, millä tiedolla hallitus antoi Fortumin johdolle valtuudet Uniperin vähintään kahdeksan miljardin euron tukipakettiin jo ennen Venäjän hyökkäystä. Kuultiinko puolueettomia arvioitsijoita? Olivatko Uniperin johdannaisriskit tiedossa? Entä pidettiinkö Fortumin pienosakkaat ajan tasalla, kuten osakeyhtiölaki edellyttää?

– Samalla vaadimme tietää hallituksen arvion Uniper-seikkailujen enimmäistappioista. Kuinka paljon menee veronmaksajien piikkiin, jos kaikki riskit laukeavat? Vieläkään kysymyksiin ei ole vastattu. Lähimmäksi on päässyt suomalainen lehdistö, joka sekään tosin ei ole saanut maamme johdolta juuri minkäänlaisia vastauksia, Purra totesi.