Metsäyhtiö UPM on vähentämässä Suomesta 283 työpaikkaa. Yhtiö sulkee paperikoneen sekä Jämsän että Kaukaan tehtailta. Korkeat kustannukset Suomessa vaikuttivat sulkemispäätökseen. Mikäli nykyistä talous- ja ilmastopolitiikkaa jatketaan, on järkyttäviä uutisia odotettavissa lisää.

Teollisuus on soittanut hälytyskelloja jo vuosia. Edes Elorannan työryhmän viesti, että 70 suuryritystä on harkitsemassa tuotantonsa siirtämistä Suomesta pois seuraavan viiden vuoden aikana, ei ole saanut liikkeelle korjaavia toimenpiteitä. Hallitus ja kepu suhtautuvat molemmat ylimielisesti viesteihin. Sekä pääministeri Alexander Stubb että valtiovarainministeri Antti Rinne ajavat lisää soraa paperiteollisuuden rattaisiin kannattamalla tuoreimpia EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita. Kepu lisää Juha Sipilän johtamana bensaa liekkeihin esittämällä veroeuroilla tuetun energiapuun räjähdysmäistä lisäämistä.

EU:n uusia ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ei tule hyväksyä missään olosuhteissa. Ei edes pohjaesitystä, joka nostaisi sähkön hintaa vähintään 30 %, bensan hintaa 20 % ja kaukolämmön hintaa jopa yli 10 %. EU:n taakanjaon johdosta Suomessa näihin tulee vielä vähintään 30 prosentin korotus. Me suomalaiset maksaisimme esimerkiksi Puolan, yhden EU:n merkittävimmistä teollisuusmaista, osuuksia taakasta. Tämä on jälleen erinomainen esimerkki siitä, miksi Suomen harjoittama EU-politiikka on turmiollista sekä suomalaiselle työlle että suomalaisille yrityksille.

Kustannuskilpailukyvyn uhraaminen viherhumpan alttarille on sulkemassa kaksi UPM:n paperikonetta. Kepun esittämät energiapuun tuet nokittavat viherhumppaa nostamalla metsäteollisuuden raaka-aineen hinnan merkittävästi kilpailijoitamme korkeammaksi. Samalla se aiheuttaa raaka-ainepulan. Poskettominta tilanteessa on hallituksen ja oppositiopuolue kepun ajama palkka-ale teollisuuden kustannuskilpailukyvyn palauttamiseksi. UPM:n työntekijöitä syyllistävät palkka-alepuheet ovat pöyristyttäviä.

Teollisuutemme kilpailukykyä rasittavat eniten kotikutoiset, yli EU:n minimitason olevat kansalliset viherverot. Kansallisten viherverojen nollaus on vaihtoehtoinen tapa kilpailukykymme palauttamiseksi vuoden 2008 tasolle. Vuosittaiset kansalliset viherverot vievät 0,7 miljardia euroa. Vastaava kilpailukyvyn kohentaminen vaatisi 1,5-2 prosentin palkka-alen.

Vaihtoehdot ovat selkeät: raju palkka-ale tai viherverojen nollaus.

Matti Putkonen
työmies (ps.)