Rahoitus ja tehtävät hiertävät Yle-työryhmää – Hakkarainen: Monikulttuurisuus ja hömppä pois

– Perussuomalaiset esittää Ylen tehtävien tarkistamista, ulkopuolista tahoa valvomaan ohjelmatuotantoa sekä Ylen rahoituksen leikkaamista, kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoo.

Yleisradion tulevaisuutta ja tehtäviä käsittelevä parlamentaarinen työryhmä alkaa olla loppusuoralla. Viime syksynä aloittaneen ryhmän tehtävänä on ollut selvittää muun muassa Ylen julkisen palvelun tehtävän laajuutta, toteuttamistapaa ja rahoitusta sekä Ylen valvontaa ja ohjausta. Työryhmä sai äskettäin jatkoaikaa linjauksiensa julkistamiselle, ja valmista pitäisi tulla kesäkuun loppuun mennessä.

”Ruotsinkielisten tuotantojen osuus Ylen budjetista ja tuotannosta on suhteettoman suuri verrattuna ruotsinkielisen väestön määrään.”

Työryhmää johtaa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Perussuomalaisista mukana ovat kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Ritva Elomaa. Hakkarainen kertoo, että työryhmässä tullaan todennäköisesti puoltamaan nykyistä rahoitusmallia eli Yle-veroa.

– Veromalli on yksinkertaisin ja helpoin toteuttaa. Aikaisempi tv-lupamaksu on koettu hankalaksi ja turhan byrokraattiseksi.

Oppositiopuolueet vastustavat leikkauksia

Yle-työryhmässä on kuitenkin edelleen suuria erimielisyyksiä keskeisistä kysymyksistä. Esimerkiksi vuosibudjetin määrä on vielä täysin auki. Hakkarainen arvioi, että suurin vääntäminen tulee koskemaan juuri budjettia. Yle-veroina kerättävä Ylen rahoitus oli viime vuonna 468, 5 miljoonaa euroa.

– Perussuomalaiset tulee joka tapauksessa esittämään rahoituksen leikkausta. Mikä on esityksen tarkka määrä, sitä emme ole vielä puolueen ryhmässä linjanneet, sanoo Hakkarainen, joka henkilökohtaisesti olisi valmis merkittäviin, jopa 100-150 miljoonan leikkauksiin.

– Nykyiseen veromalliin olen myös itse esittänyt lisähelpotuksia muun muassa verovelvollisille yhteisöille.

Oppositiopuolueiden kanta on toinen. Työryhmässä ainakin sdp:n ja vihreiden edustajat vastustavat leikkauksia. Myös Ylen indeksikorotuksien jäädyttämisiä on vaadittu palautettavaksi. Sdp:n Eero Heinäluoma on äskettäin esittänyt, ettei Ylen budjetista saisi leikata ollenkaan. Toisaalta kokoomuksen Arto Satonen ja Eero Lehti pitävät myös Ylen budjettia liian suurena. Yle-työryhmällä on siis edessään vielä pitkiä neuvotteluja, jotta kaikille sopiva yhteinen kanta saadaan aikaiseksi.

”Tässä asiassa emme anna periksi”

Perussuomalaisten keskeinen tavoite Yle-työryhmässä on Ylen tehtävien tarkentaminen ja osin uudelleen määritteleminen. Tässä yhteydessä Yle-lakia on muutettava. Laki säätää nykyisellään Ylen tehtäviin kuuluvaksi myös monikulttuurisuuden tukemisen.

– Monikulttuurisuuden tukeminen on poistettava Yle-laista. Tässä asiassa emme nyt aio antaa periksi, linjaus on täysin tarpeeton, Hakkarainen sanoo.

– Ruotsinkielistä ohjelmistoa pitää myös karsia. Ruotsinkielisten tuotantojen osuus Ylen budjetista ja tuotannosta on suhteettoman suuri verrattuna ruotsinkielisen väestön määrään.

”Kaupallinen hömppä ei kuulu Ylen tehtäviin, joten sen tyyppiset ohjelmat tulee mielestäni hoitaa markkinavetoisesti eikä julkisella rahalla.”

Hakkaraisen mukaan Ylen tuotannossa kannattaa säilyttää yhtiön ydintehtävät, kuten esimerkiksi uutistuotanto, urheilu, erilaiset asia- ja luontodokumentit sekä vähemmistöryhmille, kuten kuuroille tehdyt ohjelmat. Viihdetuotannot Ylestä tulisi kuitenkin poistaa kokonaan.

– Kaupallinen hömppä ei kuulu Ylen tehtäviin, joten sen tyyppiset ohjelmat tulee mielestäni hoitaa markkinavetoisesti eikä julkisella rahalla. Tästä tehtävästä Yle-työryhmän sisällä on kuitenkin ollut erilaisia näkemyksiä.

Ylen hallitus ei ole puolueeton valvontatehtävässään

Ylen korkein toimielin on hallintoneuvosto, jonka jäseninä on kansanedustajia. Hallintoneuvosto ei kuitenkaan päätä Ylen ohjelmapolitiikasta. Yle-työryhmä taas ei tehtävässään ota yksityiskohtaisesti kantaa ohjelmatarjontaan. Koska toiminta kuitenkin rahoitetaan verovaroilla, Hakkarainen on esittänyt ulkopuolista tahoa valvomaan Ylen tuotantoja ja toiminnan laajempia vaikutuksia.

– Yleisradion oma hallitus ei tässä tapauksessa ole riittävän puolueeton toimielin. Ylen hallitus on organisaatio, jonka päätöksenteossa ja linjauksissa joka tapauksessa painaa raskaasti myös pelkkä Ylen asema organisaationa. Tämän vuoksi tarvitaan täysin riippumaton ja ulkopuolinen taho valvomaan veronmaksajien etua.

”Ylen tehtäviä tarkistamalla on löydettävä tasapaino julkisesti rahoitetun ja kaupallisen median välille.”

Hakkarainen muistuttaa myös Ylen toiminnan ulkoisvaikutuksista kaupallisen median, etenkin maakuntalehtien toimintamahdollisuuksiin.

– Maakuntalehtien pitäisi pystyä palvelemaan tarkasti ja luotettavasti lukijoitaan niiden omalla levikkialueella. Lehdet ovat kuitenkin täysin tilaajamaksujen ja mainosrahoituksen varassa. Jos Yle pääsee tekemään samaa materiaalia, se voi ikään kuin kuoria kermat päältä, koska sillä ei ole mitään kaupallisia paineita. Ylen tehtäviä tarkistamalla on löydettävä tasapaino julkisesti rahoitetun ja kaupallisen median välille.