Perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne toteaa hallituksen julkisen talouden suunnitelman olleen epärealistinen jo ennen koronakriisiä, eikä olohuoneesta ole kadonnut yhtäkään virtahepoa. Päinvastoin hipot vain lihovat ja lisääntyvät. Vastaus julkisen talouden kriisiin ei voi olla, että vain yksityinen sektori kutistuu ja valtio laajentaa olohuonetta hippoja varten.

Kiireisimpänä ongelmana Lulu Ranne pitää tällä hetkellä pk-yritysten tilannetta. Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta myönnettävä häiriötilanteen kehitysrahoitus vain lisää yritysten kustannusrasitusta. Näin jatkaen viimeistään loppukesästä käy yritysten joukkotuho ja siitä seuraava massatyöttömyys.

– Ylivoimaisesti nopeimmin tämä virtahepo teurastetaan muuttamalla edellä mainittu kehittämisrahoitus takautuvasti suoraksi tueksi, jota yritykset voivat käyttää todellisiin tarpeisiinsa kriisistä selviämiseksi, voitonjako pois lukien.

Toimimaton ja kallis oppivelvollisuuden pidennys

Ranne on tehnyt asiasta ministeri Mika Lintilälle kirjallisen kysymyksen 20.4.2020.

– Kestävyysvajeen osalta väestön ikääntymistä isompi ongelma on, ettei kaikista lapsistamme ja nuoristamme kasva nyt jatkuvaan oppimiseen ja elämänhallintaan kykeneviä aikuisia. Näitä oppimisen ja elämänhallinnan ongelmia ei enää toisella asteella korjata, Ranne listaa.

– Tämän hipon kimppuun käydään perumalla toimimaton ja kallis oppivelvollisuuden pidennys sekä siirtämällä ja lisäämällä panostusta ennaltaehkäiseviin palveluihin, perheiden tukeen, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä lastensuojeluun.

Olematon tuottavuuskehitys

Ranteen mukaan kaikkein ylipainoisin ja edelleen lihova virtahepo on julkisen talouden olematon tuottavuuskehitys. Palvelutarve julkisella sektorilla kasvaa, mutta meillä on aivan liian paljon väkeä suunnittelemassa, koordinoimassa ja hallinnoimassa ja aivan liian vähän tekemässä.

– Yksityisen sektorin tulevaisuuden työvoimareservi ei olekaan ulkomailla, vaan julkisella sektorilla.

– Valtio vaatii kuntataloudelta rakenteellisia uudistuksia, mutta on itse täysin kykenemätön vaadittavaan tuottavuusloikkaan. Omista toimintamenoistaan valtio suunnittelee digitalisaatiolla ja tuottavuuden parantamisella säästävänsä huikeat n. 180 miljoonaa. Siis yhteensä, neljässä vuodessa. Noloa, Ranne ihmettelee.

Vähemmän päälliköitä, enemmän toimia

Ranne toteaa, ettei kaikkea voida enää jatkossa tehdä, ainakaan samalla tavalla kuin ennen. Esimerkiksi työllistämispalveluissa tulee empatian jakamisen sijaan siirtyä tulosohjaukseen. Vähemmän päälliköitä, toiminta vaikuttavammaksi.

– Pahinta kuitenkin on tehdä tehottomasti asioita, joita ei pitäisi tehdä ollenkaan. Kriisin jälkeen elinkeinoelämä ja kuluttajien käytös eivät tule palaamaan samanlaiseksi kuin ennen kriisiä. Julkisen talouden on myös muututtava vastaavasti.

– Muutos on aloitettava nyt kriisin aikana. Suosittelen hallitukselle, että se aloittaa virtahepojen teurastuksen välittömästi, Ranne sanoo.

SUOMEN UUTISET