Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Reijonen on tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille.


– Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä? ihmettelee Minna Reijonen.

Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.

Turvavälejä ei pysty aina noudattamaan

Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita. Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.

– Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin.

– Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa, Reijonen sanoo.

Maskisuosituksella vältetään yhteiskunnan sulkeminen?

Reijosen mukaan tarvitaan nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu.

– Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.

– Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

SUOMEN UUTISET