Ruotsissa osa äidinkielen opettajista on päättänyt ottaa uudelleen käyttöön vanhat opetusmenetelmät. Se tarkoittaa, että jotkut ruotsalaiset seitsemäsluokkalaiset kirjoittavat sanelusta ja opettelevat samalla uudelleen tavaamaan.
Syy on yksinkertainen, huolestuttava ja tuttu myös suomalaisopettajille: yläkoulun oppilaat eivät enää kykene kirjoittamaan kuulemaansa sanaa tai lausetta. Se vaikuttaa varmasti oppilaitten tulevaan elämään ja arkeen, jatko-opinto- tai työelämävalmiuksista nyt puhumattakaan.
Sanelusta kirjoittaminen ja kirjoituttaminen, ”diktamen”, voisi tehdä hyvää suomalaiskouluissakin, arvelee toiminnanjohtaja Irene Bonsdorff Äidinkielen opettajien liitosta.
Vanhanaikaista mutta tehokasta
Vielä 70-luvulla oli tavallista, että ensimmäisellä ja toisella luokalla eli alakoulussa kirjoitettiin sanelusta. Opettaja jakoi vihkot tai paperit, sanoi luokan edessä ääneen sanoja ja lauseita tai esitti jopa kokonaisia kertomuksia, jotka oppilaiden piti kirjoittaa ylös. Opettaja keräsi vihot, ja jos kaikki sanat ja lauseet olivat oikein, sai vihkon yläkulmaan iloisen nallekiiltokuvan.
Jos osa meni oikein, opettaja piirsi kukan. Jos virheitä oli enemmän, piti tehdä uudestaan. Yksinkertaista ja vanhanaikaista – mutta ilmeisen tehokasta.
Ruotsalaisnuorten kielitaito heikentynyt
Eteläruotsalaisessa Markarydin kunnassa äidinkielen opettajana työskentelevä Pierre Mathisson sanoo, että yhä useampi ruotsalaisnuori tavaa huonosti – täysin taustastaan riippumatta.
– Syitä on monia – lukemisen vähyys, englannin ylivalta arjessa, jatkuva digitaalisten laitteitten käyttö, hän pohtii Ruotsin opettajajärjestön (Vi lärare) tuoreessa haastattelussa.
Niinpä vastikään lomalta palanneet Matthissonin seitsemäsluokkalaiset oppilaat aloittavat lukukautensa tavaamalla sellaisia sanoja kuin ”cykel”, ”aldrig”, ”address”, ”definitivt.”
Mathisson on kollegoineen kerännyt erityisen listan noin kahdeksastakymmenestä vaikeaksi osoittautuneesta ruotsin kielen sanasta, joita ryhmä opettajia omissa luokissaan harjoituttaa systemaattisesti.
Suomessa ongelmat samansuuntaisia
Myös Irene Bonsdorff on omassa opettajantyössään joutunut miettimään, miten hyvin tai huonosti oppilaat ymmärtävät puhuttua suomen kieltä – erottavatko he esimerkiksi sanat toisistaan. Ongelma ilmenee sekä suomea äidinkielenään puhuvissa että S2-oppilaissa.
Äidinkielen opettajien liitto on myös esittänyt, että aineenopetuksen tulisi alkaa jo 5. luokalta ainakin äidinkielessä. Nyt 1.-6.-luokkalaisia opettavat luokanopettajat, joilla kaikilla ei ole syventäviä opintoja äidinkielessä. Samansuuntaisia toiveita ovat esittäneet matematiikan opettajat oman aineensa osalta.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää
