Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Ruotsissa on tänään 59 ongelmalliseksi luokiteltua asuinaluetta. Neljä on tullut lisää ja kuusi poistunut poliisin tuoreelta listalta. Muutokset ovat pieniä ja ajan myötä rikollisten ja rinnakkaisyhteiskuntien ote asukkaista on tiukentunut ja tämä on muuttumassa uudeksi normaaliksi.

Ruotsin poliisi on julkaissut jälleen tilannekuvan ongelmallisiksi luokittelemistaan alueista toukokuulta 2021 maaliskuuhun 2023. Selkein suuntaus raportin mukaan on pysähtyneisyys: kaksi kolmesta alueesta on kehittynyt negatiiviseen suuntaan tai jämähtänyt niille sijoilleen.

Toki muutama positiivinenkin poikkeus on: kuusi aluetta on poistettu listalta, kun uusia on otettu mukaan neljä. Kaksi uusista ongelmalähiöistä sijaitsee Tukholman alueella.

– Rikollisten vaikutusvalta tuntuu sementoituneen ja siitä on siten tullut yhä pysyvämpi osa alueiden todellisuutta, toteaa keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Charlotta Höglund poliisiin tiedotteessa.

Ampumiset vain osa totuutta

Huumekauppaa käydään ongelma-alueilla edelleen avoimesti, mutta sen näkyvyys ei ole yhtä suurta kuin ennen. Syynä tähän on lisääntynyt kameravalvonta sekä kaupan siirtyminen digitaalisille alustoille. Rahanpesutapaukset ovat yleisempiä kuin listan ulkopuolisilla alueilla.

Rikollisten määrä ongelmalähiöissä on kasvanut verrattuna koko maan tilanteeseen. Uhkailu ja väkivalta ovat yhä arkisempaa. Poliisi katsoo kuitenkin toimintaedellytystensä parantuneen verrattuna aikaisempaan tilannekuvaan.

Vuosina 2019–2022 Ruotsissa tapahtui 1 500 ampumisiin liittyvää väkivaltarikosta ja runsas neljännes niistä tehtiin ongelma-alueilla.

– Ampumiset saavat paljon julkisuutta, mutta ongelmallisiin alueisiin liittyvässä tilannekuvassa muuttujia on muitakin ja syvällisempi näkemys auttaa meitä kohdistamaan toimenpiteemme tehokkaammin, Höglund sanoo.

Vaikenemisen kulttuuri kukoistaa

Rikolliset ovat haluttomia puhumaan poliisille tai antamaan vihjeitä, ja tämä vaikeuttaa olennaisesti poliisin tutkintatyötä. Vaikenemisen kulttuuri on levinnyt laajalle ja koskee siten myös asukkaita.

– Ihmiset eivät halua mukaan oikeudenkäynteihin. He pelkäävät suoraa väkivaltaa tai sen uhkaa, jos he ilmoittavat rikoksesta tai todistavat oikeudessa. Kyse on todella vakavasta asiasta, Höglund painottaa.