Saajien ja maksajien välinen epätasapaino rasittaa julkista taloutta – sosiaaliturva on muutettava kansalaisuusperusteiseksi

Perussuomalaiset haluaa seuraavalla eduskuntakaudella vahvistaa työn kannustimia ja parantaa kansalaisen ostovoimaa, sillä nykyisessä inflaatiokierteessä rahat eivät monella enää riitä liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan. Perussuomalaisten mielestä tavallisen palkansaajan taloushuolista puhutaan eduskuntavaalien alla muutenkin liian vähän.

Eduskuntavaalien alla poliittinen talouskeskustelu pyörii pitkälti julkisen talouden ympärillä, teemat liittyvät usein leikkauslistoihin ja muihin julkisen talouden korjaustoimiin, mutta ei juurikaan tavan kansalaisen toimeentulon ongelmiin.

Perussuomalaiset on sitoutunut siihen, että julkinen talous tasapainotetaan kahden hallituskauden aikana. Osana tasapainotusta perussuomalaiset haluaa leikata suomalaisille toissijaisista tai jopa haitallisista kohteista.

Pelkillä leikkauksilla taloutta ei kuitenkaan korjata, vaan tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, joita perussuomalaiset on esittänyt muun muassa viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissaan. Rakenteellisilla muutoksilla julkiset menot saadaan laskuun pidemmällä aikavälillä.

Leikkaukset toissijaisiin kohteisiin

Useiden mielipidetiedustelujen mukaan suomalaiset haluavat tasapainottaa taloutta pitkälti samoilla keinoilla kuin mitä esitetään perussuomalaisten uusimmassa vaihtoehtobudjetissa – siis ei veronkorotuksia vaan valtion menoja leikkaamalla.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehkon arvo- ja asennetutkimuksen mukaan leikkaukset tulisi kansalaisten mielestä kohdentaa paisuneeseen hallintoon, kustannustehottomaan ympäristöpolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, maahanmuuttoon ja kulttuuriin.

– Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Myös perussuomalaiset ovat tätä mieltä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Hän puhui eilen Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.

Kysymys kuuluu, miksi suomalaisille toissijaisista menoista on niin vaikeaa leikata. Purra toteaa, että vanhoilla puolueilla ja poliittisella eliitillä on omia intressejään, jotka usein estävät leikkaukset.

– Poliitikot puhuvat rakenteellisista uudistuksista. Perussuomalaisille keskeinen rakenteellinen uudistus on maallemme kalliiksi tulevan maahanmuuton vähentäminen. Maahanmuutosta leikkaamalla saadaan säästöjä erityisesti sosiaaliturvaan, tulonsiirtoihin ja julkisiin palveluihin.

Suomessa liikaa saajia suhteessa maksajiin

Tällä hetkellä kuka tahansa, joka tulee maahan ja saa oleskeluoikeuden, yleensä pääsee samalla veronmaksajien kustantamien etuuksien ja palvelujen piiriin ja myöhemmin eläkkeelle. Eduskuntavaalien alla perussuomalaiset haluaakin keskustella siitä, kenelle suomalainen hyvinvointi on tarkoitettu.

Purra korostaa, että perussuomalaisten pidemmän aikavälin tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, sillä suomalaisten veronmaksajien rahoja tulisi käyttää ensi sijassa suomalaisten hyväksi.

– Kun puhutaan siitä, että Suomen julkinen talous on kroonisessa epätasapainossa, niin yksi selkeä syy siihen on se, että maassa on liikaa saajia suhteessa maksajiin. Veronmaksajan raha menee suurimmaksi osaksi sote-palveluihin, eläkkeeseen ja tulonsiirtoihin.

Työn kannustimet kuntoon

Suomen talouden yksi keskeisimmistä ongelmista on työn heikko kannustavuus erityisesti matalimmilla palkkatasoilla. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin sanotaan olevan työvoimapula.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet tarjoavat Suomen työmarkkinaongelmiin ratkaisuksi matalapalkkamaahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Purra korostaa, että maahanmuutto ei ole ratkaisu ongelmiin.

– Perustamme tämän näkemyksen muun muassa tilastollisiin tosiasioihin maahanmuuttajaväestön työllisyyteen, bruttoansioihin ja riippuvuuteen tulonsiirroista. Suomeen tulee enimmäkseen sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Keskimäärin Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ei siis ole hyötyä julkiselle taloudelle.

Lääkkeeksi työn kannustimien parantamiselle perussuomalaiset esittää toimia palkansaajan ostovoiman parantamiseksi. Ansiotuloverotusta perussuomalaiset ei olisikaan nostamassa.

– Työn kannustimien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää, jopa välttämätöntä. Ostovoimaan vaikuttaa paitsi ansiotuloverotus, myös arjen kustannukset, jotka haukkaavat palkansaajan ostovoimasta yhä suuremman osan.

Ilmastokunnianhimon tilalle sinivalkoinen siirtymä

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kunnianhimoisena ilmastotavoitteena on ollut hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Perussuomalaiset on kuitenkin pitänyt esillä, että ilmastonmuutoksen hallitseminen paikallisesti on täysin mahdotonta. Mikäli niin kuitenkin yritetään väkisin tehdä, suomalaisten elintaso tulee romahtamaan Pohjois-Korean tasolle.

Perussuomalaiset esittää hiilineutraalisuustavoitteen lykkäämistä vuoteen 2050, mikä on myös EU:n tavoite. Purra korostaa, että fossiilienergiasta irtautuminen pitää tehdä järkevällä tavalla.

– Kunnianhimon toteuttaminen on kallista ja se haittaa meitä suomalaisia suhteessa muihin maihin. Arki kallistuu ja elämästä tulee yhä kalliimpaa, jos eteen tulee pakkoinvestointeja keskeneräisiin, kalliisiin tai käsiin vanheneviin teknologioihin, Purra sanoo, ja nostaa esimerkiksi EU:n tuoreen direktiiviluonnoksen, joka asettaa aiempia tiukemmat ehdot talojen energiatehokkuudelle.

Omakotitaloissa energiaremontin hinta voi olla tuhansista euroista jopa 30 000 euroon.

Perussuomalaisten energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen malli on sinivalkoinen siirtymä, joka sisältää teknisesti ja taloudellisesti kestävät toimet, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ohjelman toteuttamalla myötä samalla annetaan suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.