Saksassa heitettiin junan eteen 49 ihmistä viime vuonna – kulttuurisia syitä epäillään

Ihmisten töniminen asemalaiturilta junan eteen on lisääntynyt huolestuttavissa määrin Saksassa. Tekijöillä on usein mielenterveysongelmia. Tilastojen mukaan ulkomaalaisten osuus tekijöistä on 60 prosenttia.

Saksan liittovaltion poliisin tilastojen mukaan tapaukset, joissa ihminen on tönäisty asemalaiturilta raiteille lisääntyivät selvästi viime vuonna, kertoo Die Welt. Liittovaltion poliisi on vastuussa rautateiden turvallisuudesta, mutta senkään tilastot eivät välttämättä sisällä kaikkia tapauksia koko maassa.

Vuonna 2020 junan alle työntämisiä tilastoitiin 29 tapausta. Vuonna 2021 niitä oli jo 49. Ilmiö on siis huolestuttavalla tavalla kasvussa. Tällaisia tekoja on hyvin vaikea estää ennakolta.

Äiti ja lapsi junan alle

Esimerkiksi viime marraskuun lopulla Münchenin lähijuna-asemalla 41-vuotias mies tönäisi 37-vuotiaan miehen lähestyvän junan alle. Raiteille heitetyn miehen toinen sääri leikkautui irti. Tekijän arvellaan kärsivän psyykkisistä ongelmista. Pidätyksen jälkeen hän oli kertonut psykiatrille olevansa paholaisen riivaama.

Vuonna 2019 Frankfurtissa sattui paljon huomiota herättänyt tapaus, jossa eritrealaismies työnsi naisen ja hänen kahdeksanvuotiaan poikansa junan alle. Poika kuoli, mutta äiti jäi henkiin. Miestä syytettiin murhasta, mutta oikeus totesi hänen olevan täyttä ymmärrystä vailla, joten hänet passitettiin pakkohoitoon. Frankfurtissa on elinvoimainen eritrealaisyhteisö.

Kolme viidestä tekijästä ulkomaalaisia

Tällaisia tekoja on vaikea selittää. Usein alkoholilla, huumeilla ja/tai mielenterveysongelmilla on osuutta asiaan. Kaikkein selkein yhdistävä tekijä kiinni jääneiden junan alle työntäjien välillä on kuitenkin ulkomaalaistausta.

Kiinni saaduista 65 tekijästä peräti 38 ei ollut Saksan kansalaisia. Tämä tarkoittaa, että lähes 60 prosenttia tekijöistä on ulkomaalaisia.

Kulttuurilliset syyt tai näköalattomuus

Asiantuntijat arvelevat, että kyse voisi olla sosiaalisista tai kulttuurisista syistä. Aiemmat omat väkivallan kokemukset tai elämän ankea näköalattomuus saattavat altistaa tällaisille teoille.

– Asemilla pyörii usein syrjäytyneitä ihmisiä, selittää Kriminologian keskusviraston johtaja Martin Rettenberg.

Hän ei halua ottaa tarkemmin kantaa ulkomaalaistaustaisten tekijöiden suuren osuuden syihin, mutta toteaa, että vuoden 2015 jälkeen jotkut psyykkisistä ongelmista kärsivät maahantulijat eivät ole saaneet riittävää hoitoa ja tukea.