Kansanedustaja Seppo Kääriäisen (kesk.) mielestä Suomessa pitää käydä syvällinen keskustelu EU-jäsenyyden vaikutuksista yhteiskunnalle. Sen pohjaksi tarvitaan tutkimus jäsenyyden vaikutuksista Suomen asemaan ja yhteiskunnan kehitykseen. Näin hän sanoo keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaassa. Pelkkä jankkaaminen ei hänen mielestään riitä, kun kyse on koko Suomen edusta.
– Tarvitaan laaja-alainen näkemys siitä, minkä periaatteiden varaan Eurooppa-politiikka perustuu. Päätökset EU-rahan jakamisesta on pidettävä tulevaisuudessakin maakuntatasolla. Aluepolitiikan painopisteenä on oltava alueiden omiin vahvuuksiin nojautuminen. Paras tietämys näistä mahdollisuuksista on aina paikallisella tasolla, Kääriäinen näkee.
Kääriäinen sanoo spekulaatioiden porvarihallituksesta olevan yhtä hataralla pohjalla kuin punamultahallituksellakin. Perussuomalaisten kanssa perustettavaa hallitusta hän ei maininnut.
– Mikkelin kokouksen päällimmäiseksi asiaksi jäi, että suunta on muutettava, Kääriäinen totesi.
PS VERKKOTOIMITUS
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Lue lisää
Lue lisää
