LEHTIKUVA
Kyproksen kriisi ei ole vielä ohi, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini teroitti Ylen Ykkösaamussa kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistölle.
Männistö (kok.) väitti, että hallituspaikka kelpaisi nyt perussuomalaisille, kun Kyproksen kriisi on saatu paremmalle tolalle.
– Kyproksen kriisi ei ole ohi – se vuotaa! Kyproksella on velkaa jo 5 000 euroa joka asukasta kohti ja kaikki tietävät, ettei siitä makseta euroakaan. Tukipaketti hyväksyttiin, vaikka ehtona oli, ettei rahaa pestä. Se hyväksyttiin vailla tietoa tästä. Miksi suomalaisten pitää pelastaa Kyproksen pankit? Soini kysyi.
Männistö kysyi, mikä on Soinin vaihtoehto.
– Se on Freedom to fail, oikeus epäonnistua, kuten jo Wall Street Journalin haastattelussa sanoin”, Soini sanoi.
Tämä tarkoittaa Islannin mallia, jossa pankit pannaan nurin eikä sijoittajille makseta, kuten Islantikaan ei maksanut briteille eikä hollantilaisille, jotka peräsivät saataviaan oikeusteitse. Malliin kuuluu vielä se, että valtio pääsee uuden kasvun alkuun devalvaation kautta euroalueen ulkopuolella.
Männistö tivasi vielä, eikö EU toimi Kyproksen kohdalla juuri kuin Soini itse helmikuussa esitti? Hän sanoi hallituksen tulleen entistä tiukemmalle linjalle.
Soini sanoi, että hyvä että kokoomus on siirtynyt kaikki ovet auki -myönteisyydestä järkevämmälle linjalle, mutta kysyi, miksi kuitenkin tarvitaan 10 miljardin tukipaketti.
Soinin mielestä tuilla pelastetaan vain euroherrojen kasvoja, eivätkä perussuomalaiset koskaan hyväksy tukipaketteja: pankkien pelastaminen on täysin moraalitonta, hän totesi.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
