Kun osaa hakea oikeasta paikasta, julkisen rahan hanat aukeavat monikulttuuri- ja somaliyhdistystoiminnalle – vuodesta toiseen. Suomalaisen kulttuurin tukemiseen julkinen valta suhtautuu nihkeästi.

Suomalaisen kulttuurin edistämisen hyväksi toimiva Suomalaisuuden Liitto ei saa tänä vuonna mitään toiminta-avustuksia valtiolta. Vuonna 1906 perustettu poliittisesti sitoutumaton, suomen kieleen ja suomalaisen kulttuurin vaalimiseen keskittynyt järjestö on vastikään menettänyt kaikki julkiset avustuksensa.

Maaliskuussa uutisoitiin, että Suomalaisuuden Liiton opetus- ja kulttuuriministeriölle kohdistama yleisavustushakemus tuli bumerangina takaisin. Rahoille olisi ollut tarvetta, sillä Suomalaisuuden Liitto menetti viime vuonna toiminta-avustuksen myös eduskunnan aiemmin myöntämistä niin sanotuista joululahjarahoista eli talousarvioon tehdyistä menolisäyksistä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitessa julkinen valta siis näyttäisi suhtautuvan nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen. Monikulttuuri- ja somaliyhdistystoiminnan osalta tilanne on kuitenkin aivan erilainen: kun vain osaa hakea oikeasta paikasta, julkisen rahan hanat aukeavat helpohkon näköisesti monikulttuurisen järjestötoiminnan hankkeisiin ja puuhasteluun.

STEA rahoittaa pysyvästi somalikerhoja

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on tälle vuodelle myöntänyt 609 201 euroa Suomessa toimiville somaliyhdistyksille. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään.

Huomattavien tuensaajien joukossa on tänäkin vuonna Suomen somalialaisten liitto (Somaliliitto), jolle STEA myönsi tälle vuodelle 120 000 euroa hankkeeseen, jossa tarkoitus on tukea nuoria opintoihin, työllistymiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa.

Suomen Somalia-verkostolle heltisi STEA-rahaa 118 214 euroa, jotka käytetään työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen Impact Academy -toimintamuodon avulla. Hankkeet ovat samantyylisiä kuin edellisenäkin vuonna. Verkoston STEA-avustukset ovat kuitenkin nousussa, sillä viime vuonna avustuksia tuli 80 100 euroa.

Mentorointia ja yrityshautomotoimintaa

Lieksan Somaliperheyhdistys ry sai tänä vuonna saman verran STEA-rahaa kuin viime vuonnakin eli 138 987 euroa. Rahat hupenevat esimerkiksi monikulttuuristen ja monimuotoisten vertaistoimintojen toteuttamiseen maakunnallisesti ja sähköisesti sekä valtakunnallisen yhteistyön tiivistäminen monikulttuuristen keskusten kanssa.

Suomi-Somalia Seura sai STEA:lta 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin, yrityshautomotoiminnan sekä neuvonnan avulla. Suomi-Somalia Seura pyrkii myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.

Somaliyhdistysten lisäksi STEA-rahaa heltisi tälle vuodelle useille muille maahanmuutto- ja monikulttuuritoimintaan keskittyville yhdistyksille.

Esimerkiksi kotimajoituksen Tuki Refugees Welcome Finland ry sai STEA:lta 154 400 käytettäväksi turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen järjestämiseen ja tukemiseen suomalaisissa kodeissa. Monikulttuurikeskus Gloria taas sai 221 963 euroa monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla.

Myös esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämisyhdistys Walter ry sai 255 000 euroa käytettäväksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn taantuvilla lähiöalueilla ja toiminnan levittämiseen sekä osallisuuden, toimijuuden ja arjenhallinnan tukemiseen.

Kielipoliittinen linja rasitteena

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että Suomalaisuuden Liiton tukemisen loppuminen johtuu pitkälti poliittisista syistä.

– Näkisin, että poliittinen arvio meistä on tämän hallituksen piirissä se, että me emme ole tuettavien piirissä. Yleisesti ottaen kansakunta-ajatukseen ja isänmaalliseen ajatteluun sitoutunut järjestö ei varmastikaan ole mieluinen valtion johdossa olevalle poliittiselle yhdistelmälle, Rostila sanoo.

Hän jatkaa, että Suomalaisuuden Liittoa saatetaan vastustaa myös kielipoliittisen linjan vuoksi: liitto ajaa ruotsin kielen pakollisten opintojen poistamista korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi Suomalaisuuden Liitto katsoo, että julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista tulee poistaa vaatimus osata ruotsia.

– Tämän linjan vuoksi päällemme on pyritty heittämään varjoa yhteiskuntakelpoisuutemme osalta. Olemme Suomessa ainoa järjestö, joka kyseenalaistaa ruotsin kielen pakollisuutta kaikille. Tämä linja lienee ratkaiseva lisärasite sille, että meitä ei pidetä avustamisen arvoisina, Rostila arvioi.

Kansa antoi tukensa

Viime aikoina sosiaalisessa mediassa, varsinkin Twitterissä on käyty vilkasta keskustelua hallituksen eri järjestöille antamista valtionavustuksista. Suomalaisuuden Liitto avustushakemusten saama tyrmäys on samalla saanut aikaan laajan jäsenryntäyksen liittoon.

Hakemustulva alkoi, kun somekeskustelijoille selvisi, miten punaviherhallituksen noustessa valtaan Suomalaisuuden Liitto menetti valtionavustuksensa kokonaisuudessaan. Rostila on iloinen liittoon kohdistuvasta kansalaisten kiinnostuksesta ja tuesta, vaikka rahallinen merkitys ei olekaan kovin suuri.

– Voidaan kuitenkin ajatella, että olemme saaneet kansalaisilta valtavasti tukea, kun kaltoinkohtelustamme on keskusteltu julkisuudessa. Pelkästään tänä vuonna saamamme julkisuuden johdosta olemme saaneet jäsenhakemuksia reilut 250. Se on iso määrä siihen nähden, että kokonaisjäsenmäärämme on noin 1 300.

Kansakuntaa tarvitaan

Jäsenmaksujen lisäksi Suomalaisuuden liitto on saanut erikseen tukea lahjoituksina myös yksittäisiltä liiton jäseniltä. Rostilan mukaan osa lahjoituksista on ollut huomattaviakin. Siitä huolimatta yhdistyksen taloudellinen tilanne ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen.

– Kun emme saa julkista tukea, se on johtanut siihen, että meillä on vain yksi palkattu työntekijä, joka hänkin on jouduttu lomauttamaan. Tällä hetkellä hän toimii meillä puolipäiväisesti, vaikka tekemistä olisi paljon.

Suomalaisuuden liiton toimintaa on kuitenkin pystytty pitämään käynnissä jäsenmaksutuotoilla sekä pienimuotoisen sijoitustoiminnan tuotoilla. Suomalaisuuden Liitto rahoittaa toimintaansa myös kustannus- ja julkaisutoiminnalla.

Suomalaisuuden Liitto julkaisi viime vuonna käännöksen englantilaisen filosofi Roger Scrutonin teoksesta The Need for Nations. Kirjan suomenkielinen nimi on Kansakuntaa tarvitaan. Kirjassa käsitellään muun muassa isänmaan merkitystä nykyaikaisen käsityksen mukaan.

SUOMEN UUTISET