

LEHTIKUVA
Sosialisoiko hallitus kalavedet?
Kalastuslaki poiki pitkän ja kiivaan keskustelun eduskunnassa keskiviikkona. Perussuomalaiset ihmettelivät suuresti hallituksen esityksen mielekkyyttä. Päätösvaltaa siirretään kalastuskunnilta eli vesialueiden omistajilta ely-keskusten byrokraateille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ihmetteli sadan kilon vuosimyyntirajaa, jonka jälkeen harrastuskalastajan täytyisi ilmoittautua ammattikalastajaksi.
– Sata kiloa vuodessa on aika pieni, ja sen jälkeen täytyisi rekisteröityä ammattimaiseksi kalastajaksi. Tämä ei ole minun mielestäni kovin hyvin perusteltu. Mutta ely-keskukselle kuitenkin nyt annetaan valtaa tässä ja varsinkin rajoittaa kalastusta, Turunen moitti.
Rajamäen saavutus
Tulilinjalle joutui kalastuslain eräs arkkitehti Kari Rajamäki (sd.).
– Olen seurannut, kaikella kunnioituksella, edustaja Rajamäen työskentelyä tämän asian tiimoilta toistakymmentä vuotta ja sitä, miten kiihkeästi hän on tätä ajanut läpi. Aina ne puheet ovat kiihtyneet ennen vaaleja. Kalastuslakiesityksessä poljetaan räikeästi kalastuskuntien itsenäistä päätösvaltaa, ja ehdotuksia on niin monta muuta, että perussuomalaiset eivät voi muuta kuin esittää hylkyä tästä esityksestä, Pentti Oinonen (ps.) totesi.
– Muutaman vaalitilaisuuden olen käynyt ja siellä ovat lukemattomat määrät kansalaisia käyneet kysymässä, että onko tämä taas niitä Rajamäen höpinöitä, että väkisinkö se yrittää runnoa tämän lain läpi. Ja kyllä on vain valitettavasti ollut todettava, että näin on. Tässähän poljetaan kalastuskuntien itsemääräämisoikeutta, koska nyt pienillä, vähäisillä varoilla ovat kalastuskunnat istuttaneet sinne kalakannan ja nyt ely-keskus tulee ja myöntää sitten
ammattikalastajille nuottaoikeudet näihin järviin. Mitä tämä tämmöinen peli on? Oinonen kysyi.
Nytkin pääsevät kaikki kalaan
Rajamäki perusteli uutta lakia sillä, että maata omistamatonkin pääsisi kalastamaan entistä vapaammin. Tätä ei oppositio sulattanut.
– Minä itse olen sisävesialueella järvenrannalla, ja meillä on siellä kalastushoitoalue. Täytyy sanoa, että ei siellä ole kyllä minkäänlaista riitaa. Me teemme yhteistyötä, Lea Mäkipää (ps.) korosti.
– Kyllä ainakin on tullut tuolta pieniltä järviltä, että minkä takia mennään tähän, että kalastushoitoalueet sivuutetaan ja kaikki valta annetaan ely-keskukselle.
Laki suuntaa kalastusta kansainväliseen tapaan vapa- ja siimapyyntiin. Maailmalla on harvinaista, että myös harrastuskalastajat pyytävät verkoilla ja katiskoilla. Verkkomäärää rajoitetaan nyt kahdeksaan Lappia lukuunottamatta, missä raja vedetään 67. leveyspiiriä pitkin, mikä sijaitsee noin 50 kilometriä Rovaniemen pohjoispuolella.
Lain valmistelussa esitettiin vapautuksen ulottamista koko Lapin lääniin tai koko poronhoitoalueelle, mikä ei mennyt läpi.
Pirkko Mattila (ps.) moittikin hallitusta siitä, ettei se ole huomioinut käsittelyssä Lapin kansanedustajien asiantuntemusta.
– Minä todellakin haluan myöskin parantaa vaelluskalojen asemaa ja kantoja, ja tässä ei oteta kyllä huomioon, millä me jatkossa parannamme roska- ja särkikalojen valtaamia ja pilaamia vesistöjä ja sitä kautta edistämme sitten tuota arvokalan määrää vesissä, Mattila huomautti.
Miten valvotaan?
Oinonen kysyi myös kalansaaliiden ala- ja ylämitoista: miten niitä valvotaan?
– Luuletteko, arvoisat edustajat, tosiaan, että kalastajat pitävät työntömittaa mukanaan veneessä tai kalastusvälineessään, kun ovat tuolla järvellä mittaamassa kalojen pituutta tai silmien kokoja? Kysyisinkin ministeriltä ihan rehellistä vastausta siihen, että millä te aiotte valvoa kaikki nämä pykälät ja kiristävät toimenpiteet, mitä tässä laissa on? Miten te esimerkiksi valvotte sen, että se alamittakala heitetään pois? Kertokaa se minulle, Oinonen tivasi.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi, että hänellä on veneessään ihan tavallinen mitta.
– Vastuullinen kalastaja toimii niiden säännösten mukaan, eikä häntä siellä sen enempää tarvitse kenenkään käydä kyttäämässä, Orpo totesi.
Orpo myönsi, ettei kaikkea voida millään valvoa, vaikka pitäisikin. Hän näki merkkejä jopa ryöstökalastuksesta, jossa pyydetään jokin lahti tyhjäksi verkoilla ja häivytään paikalta.
Annetaanko kalat ryöstöpyytäjille?
Vastapainoksi oppositio pelkäsi, että uuden lain nojalla ely-keskus voi myöntää nuotta- tai troolausoikeuden ammattipyytäjälle kalastuskuntien tahdon vastaisesti niin, että kalastuskuntien istuttamat arvokalat katoavat.
– Lakiesityksen myötä todellisuudessa helpotetaan lähinnä kaupallisten kalastajien eli ammattikalastajien kalaan pääsyä ely-keskuksen myöntämän alueellisen luvan avulla ilman vedenomistajan lupaa. Tämä aiheuttaa suuria ristiriitoja kaupallisten kalastajien ja muiden kalastajien välillä. Malli lisää myös ely-keskusten valtaa ja hallintobyrokratiaa varsin tuntuvasti, Anne Louhelainen (ps.) arvioi.
Laki sortaa saamelaisia
Lauri Heikkilä (ps.) nosti esille myös saamelaisten aseman, jota kalastuslaki sortaa Inarinjärvellä. Valtio kaappaa kalastusoikeudesta peräti kaksi kolmasosaa.
– Kyllä siinä pitäisi paremmin ottaa tämä saamelaisten asema ja heidän, jotka asuvat siinä järven rannalla, oikeudet huomioon, kun kaloja jaetaan siellä, Heikkilä vaati.
Hän toivoi myös lohiportaiden rakentamista ja sitä, että sähköyhtiöt voisivat luopua muutamasta vesilitrasta niin, että kalat saisivat nousta lohiportaisiin.
Suomessa 1 800 kalastajaa
Mäkipää piti sinänsä hyvänä, että kalakannat pyritään turvaamaan.
– Meille jokaiselle on tärkeätä, että kalakantamme monimuotoisuus säilyy. Itselleni herkkukala on silakka, ja mikä maistuukaan paremmalta kuin se, että leivän päälle saa panna silakkaa ja sipulia, Mäkipää makusteli.
– Tällä hetkellä päätoimisia ammattikalastajia on maassamme vajaa 700 ja muita rekisteröityjä kalastajia on vajaa 1 800. Koko kalastusalan keskeinen ongelma on toiminnan hiipuminen. Tulisikin miettiä keinoja uusien toimijoiden saamiseksi alalle, olivatpa he ammattilaisia tai harrastajia.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Kalastuslakiesitys tekee kotitarvekalastajista yrittäjiä
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää