Hallituksen suurimmalle hankkeelle, sote-uudistukselle kävi niin pahasti, kuin pahimmissa politiikan painajaisissa osattiin uneksia. Se siirtyy mitä suurimmalla todennäköisyydellä seuraavalle hallitukselle.
Asia selvisi torstaina, kun perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausuntonsa. Perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esitys sote-uudistukseksi ei täytä kuntien itsehallinnon rahoituksen vaatimuksia perustuslaissa. Itsehallintoa loukkaa syvästi se, että valtavilla, keskimäärin 60 kunnan laajuisilla alueilla jäisi yksittäisen, varsinkin pienen kunnan vaikutusvalta minimaaliseksi – puhumattakaan yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudesta.
Itsehallintoa vastaan sotii myös se, että pienet kunnat eivät voisi määrätä itse, kuka heistä tulisi edustamaan kuntaa yhteiseen kuntayhtymään, vaan se ratkeaisi kuntayhtymän laajuisen suhteellisuuden pohjalta.
Rahoitus ei täytä perustuslain vaatimuksia sen vuoksi, että hallituksen esitys kasvattaisi kuntien välisen veroasteen erot jopa 6-11 prosenttiyksikköön, mikä on aivan liian kohtuuton.
Uusi lausunto perustuslakivaliokunnalta
Näin ollen esitystä ei voida viedä eteenpäin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos sote-valiokunta haluaa muotoilla esitystä uudelleen, täytyy sen pyytää perustuslakivaliokunnalta uudet lausunnot – ja esityksen täytyy tulla valmiina pykälittäin oikein muotoiltuna.
Valiokunta moittii lakiesityksen valmistelua myös epäselvyydestä: tiedot kuntien rahoitusaseman muutoksista olivat hyvin epäselviä ja ovat yhä, muutoksista saatiin selville lähinnä suuruusluokka. Tietoja jopa salattiin ennen valiokuntakäsittelyn alkamista.
– Jatkovalmistelussa täytyy painottaa avoimuutta. Varsinkin kunnat tarvitsevat tarkempaa tietoa rahoituksestaan, valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi.
Hän korosti, ettei valiokunnan ratkaisu merkitse sinänsä sote-uudistuksen valmistelun katkeamista: uudet etapit on suunniteltu vasta vuosiksi 2016-17.
Keskusta koettaa pikaista ratkaisua
Helsingin Sanomat uutisoi jo torstaiaamuna, että keskusta ja SDP neuvottelevat uutta mallia sote-ratkaisun pelastamiseksi. Sote-valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) selvitti innostuneen oloisena perustusvaliokunnan tiedotustilaisuuden jälkeen, että valmistelutyötä on tehty paljon ja suuria ratkaisuja voidaan tehdä nopeastikin.
Puolueet aloittavat uudet sote-keskustelut eduskunnassa jo tänä iltana. Myös pääministeri Alexander Stubb (kok.) on kutsunut puolueet koolle pohtimaan tilannetta.
Sote-valiokunnan jäsen Hanna Mäntylä (ps.) ei halunnut ottaa asiaan vielä torstaina kantaa, kun eduskuntaryhmäkään ei ollut ehtinyt asiasta keskustella.
Piirikuntamalli on vahvoilla
Perustuslakivaliokunnan jäsen Vesa-Matti Saarakkala pitää mahdollisena, jopa hyvänä, että puolueet löytäisivät jo ennen vaaleja yhteisen sävelen siitä, miten sote-asiat ratkaistaan tulevaisuudessa. Mutta voidaanko asia viedä lakina läpi kuukauden aikana, on toinen asia.
Kansanedustajana Saarakkala piti tätä perin vaikeana. Perustuslakivaliokunta ei ota aikatauluun kantaa, mutta rivien välistä annettiin tiedotustilaisuudessa sellainen viesti, että kovin hyvä tulisi uuden esityksen olla, jotta se läpi menisi.
– Äärimmäisen vaikeaa se olisi tällä vaalikaudella, Koskinen sanoi.
– Mutta se seikka on todettu monessa asiantuntijan lausunnossakin, että perussuomalaisten ajama maakuntapohjainen piirikuntamalli olisi hyvä pohja jatkoselvittelyille, Saarakkala totesi.
– Se nimittäin voitaisiin hyväksyä yksinkertaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Se voidaan myös sovittaa helposti yhteen keskustan esittämän maakuntamallin kanssa.
Myös keskustan Tapani Tölli piti maakuntamallia otollisena pohjana juuri perustuslaillisen helppoutensa kannalta, vaikka joillekin puolueille sana ”maakunta” onkin muodostunut ongelmaksi, kuten SDP:lle ja kokoomukselle.
Saarakkala: Tarpeellinen uudistus
Saarakkala korosti, että uudistus on yhä tarpeellinen. Mutta hallituksen esityksessä mentiin liikaa vaativa erikoissairaanhoito edellä niin, ettei sen pohjalta ollut mahdollista ratkaista hallinnon demokratiaan liittyviä ongelmia kunnolla. Jopa vaalien järjestäminen näin laajalla alueella, jotka viisi sote-aluetta muodostavat, olisi ollut epäluonnollinen ratkaisu, vaikka demokratian muoto olisi sillä ratkaistu.
– Perustuslakivaliokunnalla on ollut vaikeuksia määrittää, missä on perustuslaillisuuden raja – mutta tässä asiassa tuli raja vastaan. Tämä on niin suuri asia, ettei sitä voi yksinkertaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä päättää, Saarakkala totesi.
Kuntayhtymät olisivat liian suuria: yhden kunnan vaikutusvalta jäisi liian pieneksi. Hallinnon suhteellisuuden vuoksi kunta ei voisi myöskään päättää itse, kuka sitä edustaisi yhtymässä. Ainoaksi valituksi voisi tulla esimerkiksi pienimmän puolueen edustaja.
– Myös verotuksen erot kasvoivat määrääviksi: jos veroporosentin erot kasvavat 11 prosenttiyksikköön, emme voi siihen mennä. Raja tuli tässäkin vastaan, Saarakkala huomautti.
– Mutta Kainuun mallin mukaisessa ratkaisussa ei olisi ongelmaa.
Maakunnallista mallia käytetään myös Ruotsissa, mistä voi ottaa mallia. Kainuun malli taas on jo valmiiksi kokeiltu ja toimivaksi havaittu: se on säästänyt terveydenhuollon kustannuksia ja toimii demokraattisesti. Mallin pysyvyys kaatui vain yhden kunnan vastustukseen.
Järeät lausunnot
Perustuslakivaliokunnan lausunnot tiivistyvät järeisiin muotoiluihin.
– Kunnallisveron korotuspaineet ovat jo niin merkittäviä, että sääntely muodostuu kokonaisuutena arvioiden perustuslain 121§:n 2 ja 3 momentin sekä perustuslain 6§:n 1 momentin vastaiseksi. Ehdotettu kuntien rahoitusvastuuta koskeva sääntely ei siten ole sellaisenaan toteutettavissa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
– Perustelluinta on jättää asian valmistelu valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elinmen tehtäväksi. Hallintomallin ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta valmisteltaessa on oltava käytettävissä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kunnallisen itsehallinnon ja hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmasta valmistelussa on varattava myös kunnille mahdollisuus tulla kuulluksi, Saarakkala painotti.
Aiemman kokemuksen pohjalta jo yksistään viimeksi mainittu ehto estää nopeaa mallia tulemasta hyväksytyksi tämän vaalikauden aikana.
[Tekstiä muokattu 20.2 klo 14:11. Muutettu tekstikohta kuului ”halutuimman sijaan voitaisiin valita joku muu, esimerkiksi suurimman puolueen edustaja”. Uusi muoto on: ”Ainoaksi valituksi voisi tulla esimerkiksi pienimmän puolueen edustaja.”]
VELI-PEKKA LESKELÄ