Spiegeliltä poikkeuksellinen kirjoitus Saksan vaalien alla: Juncker ajastaan jäljessä, valinnut EU:lle väärän tien

SAKSA | Spiegel-lehti murjoo Euroopan komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria tavalla, jota ei aiemmin ole nähty. Tyyli on pureva, jopa häijy. Lehden artikkeli kertoo paljon Saksan epäilyistä EU-integraation syventämisen suhteen. Viikonlopuna järjestettävien liittopäivävaalien asetelma on EU:n tulevan suunnan kannalta merkittävä. CDU, FDP ja AfD vastustavat jäsenmaiden välistä taloudellista yhteisvastuuta, jonka puolesta pitävät ääntä lähinnä SPD ja vihreät. VTT Heikki Koskenkylä referoi Spiegelin artikkelia Suomen Uutisille.

Der Spiegelin numerossa juuri ennen sunnuntain 25.9 vaaleja Saksassa käsitellään laajasti Saksan ja Euroopan unionin politiikkaa ja taloutta. Lehden analyysit ovat entistäkin terävämpiä ja syvällisempiä. Tutkimusten mukaan lehti heijastelee laajalti Saksan suuren yleisön mielipiteitä. Vaalitaistelu on ollut varsin vaisu. Turvallisuuskysymykset ja pakolaisten maahantulo ovat olleet keskeisiä asioita. Unionin maiden syvempää integraatiota ja yhteisvastuuta ovat kannattaneet lähinnä sosiaalidemokraatit (SPD) ja vihreät (Grünen). Niiden linjaukset ovat varsin lähellä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin näkemyksiä. Varsinkin pääpuolueella CDU:lla ja sen sisarpuolueella CSU:lla kuten myös vapailla demokraateilla (FDP) ja Saksan vaihtoehtopuolueella (AfD) on selvästi varauksellisempi ja kriittisempi näkemys yhteisvastuun kasvattamiselle.

Juncker täynnä euforiaa

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vuosittainen linjapuhe Euroopan unionin tilasta ja tulevaisuuden näkymistä tuli juuri sopivaan aikaan ennen Saksan vaaleja tulevana sunnuntaina 24.9. Juncker piti tunnin mittaisen puheen Euroopan parlamentille Strasbourgissa. Puheensävy oli aivan toinen kuin vuosi sitten samassa paikassa. Juncker oli täynnä euforiaa ja intoa EU:n tulevaisuudesta ja poliittisen integraation etenemisestä.

Vuosi sitten Juncker vaikutti vielä voimattomalta ja väsyneeltä. Hän jopa arvioi EU:n olevan eksistentiaalisessa kriisissä – kysymys oli tuolloin siitä, miten EU saadaan pysymään koossa. Vuoden 2014 jälkeen EU oli kohdannut vakavia kriisejä ja uhkakuvia, kuten Vladimir Putinin Ukrainaan ja Krimiin aiheuttamat ongelmat, suuren pakolaisaallon syksyllä 2015, jota EU ei hallinnut kunnolla, kiistat Erdoganin kanssa ja kaiken huippuna Brexitin, jolloin suuri EU-maa jättää unionin. Ja lopuksi vielä Donald Trumpin hyökkäilyt ja kritiikin EU:ta ja Natoa vastaan.

Vuosi on nyt kulunut, ja tilanne on Junckerin mielestä vakautunut – EU löytänyt jälleen itsensä ja eurooppalaisen ideansa. Der Spiegelin mukaan Juncker on kuitenkin palannut vanhoihin visioihin, joita Euroopan poliittinen eliitti on ajanut jo pitkään, mm. neljän ja viiden puheenjohtajan raporteissa vuosina 2012 ja 2015.

Junckerin ideat ovat:
– Enemmän valtaa komissiolle Brysseliin,
– enemmän Eurooppaa yleensä (more Europe),
– enemmän rahaa EU:lle, enemmän integraatiota ja
– kaikki EU-maat euroon.

Komission puheenjohtajasta tulisi EU:n johtava henkilö kun komission ja Eurooppa neuvoston puheenjohtajuudet yhdistetään samaksi viraksi. Samalla talouskomissaarista tuli euroryhmän puheenjohtaja. Juncker itse on ilmoittanut luopuvansa komission puheenjohtajuudesta vuonna 2019, jolloin ovat seuraavat eurovaalit.

Bulgaria ja Romania eurovaluuttaan ja Schengen-alueeseen?

Mutta onko Junckerin kaavailema tie unionille kaikille se oikea ja haluttu tie? Hän haluaisi nopeuttaa Bulgarian ja Romanian tuloa euroon, vaikka Kreikan ongelmat ovat ratkaisematta ja korruptio on suurta näissä maissa. Euroopan keskuspankin ajama matalan koron politiikka on ollut Saksan säästäjille raskasta aikaa. Eteläisiä unionin maita on tuettu tällä politiikalla, vaikka Saksa tarvitsisi korkeampaa korkoa.

Juncker ehdotti Bulgarian ja Romanian otettavaksi Schengen-alueelle, vaikka korruptio vallitsee Turkin ja Bulgarian raja-alueella.

Pohjoiset EU-maat (Saksa, Hollanti, Belgia, Itävalta, Suomi ym.) ovat hoitaneet asiansa hyvin ja tukea (yhteisvastuuta) on valunut yhä enemmän eteläisille maille, mukaan lukien Italialle ja Ranskalle. Tällaistako Euroopan unionia Juncker tavoittelee?

EU:sta on jo nyt tullut osittain tulonsiirtounioni. Talouspolitiikan valtaa keskitetään Brysseliin ja demokratiavaje kasvaa. Monissa maissa kansalaiset ovat jo kyllästyneet Brysselin ohjailuun ja osin jopa korruptioon. Jossain mielessä EU onkin alkanut muistuttaa Neuvostoliittoa, joka kaatui viime kädessä valtavaan byrokratiaan ja tehottomuuteen.

Der Spiegel sanoo suoraan, että Juncker on valinnut väärän tien EU:lle. Euroopan unionissa pitäisi rakentaa ensin toimiva vuoropuhelu jäsenmaiden välille ja hakea konsensusta kehittämisen suunnasta. Puola ja Unkari tyrmäävät Junckerin ehdotukset pääosin. Myös muissa maissa on noussut välitöntä kritiikkiä Junckerin ehdotuksia kohtaan – niitä pidetäänkin jälleen kerran Euroopan poliittisen eliitin yrityksenä ajaa liittovaltiokehitystä vauhdilla eteenpäin. Kyse on ylhäältä ohjatusta kehityksestä josta puuttuu laaja kansalaiskeskustelun pohja. Unionin maat ovat tavattoman erilaisia eikä lähentymistä ole vuosien kuluessa paljoakaan tapahtunut.

Spiegel-lehti kysyykin, onko Juncker edes oikea henkilö näyttämään Euroopalle tietä tulevaisuuteen? Lehti toteaa hänen jääneen ajastaan jälkeen ja olevan ”väärä mies”. Junckerilla on myös historiallinen syntitaakka rasitteena, koska hän on puolustanut Luxemburgin veroetuja – käytännössä siis veronkiertoa – vuosikymmeniä henkeen ja vereen saakka.

Ehkä Euroopan uusi johtajuus löytyy pikemminkin Merkelin ja Macronin suunnalta, ainakin seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin?