
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

PS ARKISTO
Kansanedustaja Jaana Strandman kehottaa pohtimaan mitä suomalaisuus meille oikein tarkoittaa ja merkitsee. - Olemmeko häviävä kansa omassa maassamme? Haluammeko pitää huolta kielestämme, kulttuuristamme, yhteisistä arvoistamme ja historiastamme, josta identiteettimme kumpuaa? Luotammeko siihen, mitä olemme, osaamme ja taidamme ja olemmeko niistä ylpeitä? - Kyllä haluamme ja luotamme!
Me suomalaiset olemme osa pientä mutta sitkeää kansaa, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
– Meille on ominaista sisu — kyky jatkaa silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan meitä vastaan. Me arvostamme rehellisyyttä, tasa-arvoa ja hiljaista ahkeruutta. Meidän yhteiskuntamme on rakennettu luottamukselle, lainsäädännölle ja jokaisen yksilön oikeudelle elää turvassa ja arvokkaasti tavallista arkea, jossa perusasiat ovat kunnossa.
– Lait, joita noudatamme, eivät ole pelkkiä sääntöjä. Ne ovat lupauksia, joita olemme antaneet toisillemme. Lupaus siitä, että täällä jokaisella on oikeus — ja myös vastuu — elää rehellisesti, tasa-arvoisesti ja rauhassa. Maassamme eletään maamme tavoilla.
Isänmaamme ei ole vain paikka kartalla, Strandman muistuttaa.
– Se on koti. Se on ne tuhannet järvet, hiljaiset metsät, punaiset mökit, pakkasaamut ja syksyiset sateet. Isänmaa on se tunne, kun seisot metsän keskellä tai järven rannalla.
-Me olemme suomalaisia. Pidetään huolta siitä, mikä meitä yhdistää. Arvostetaan ja kannetaan suomalaisuutta ja arvojamme uusille sukupolville omassa kotimaassamme. Eletään, asutaan ja yritetään suomalaisesti!
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut 32-vuotiaan Saleh Al-Salehin kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Rikos tapahtui Kotkassa heinäkuun lopussa 2024.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää