Strandman vaatii nuorisotyöttömyyden pysäyttämistä: Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen

Nuorisotyöttömyyden taustalla on useita syitä. Kaikilla nuorilla ei ole työelämän vaatimaa koulutusta, ammattitaitoa tai riittäviä perustaitoja. Moni työnantaja arvostaa aiempaa työkokemusta, mutta ensimmäisen työpaikan saaminen ilman kokemusta on nuorelle usein vaikeaa. Työmarkkinoilla näkyy myös kohtaanto-ongelma – avoimet työpaikat ja työnhakijoiden osaaminen eivät aina kohtaa alueellisesti tai osaamisen näkökulmasta, Jaana Strandman sanoo.

Lisäksi heikot työelämätaidot, kuten työnhaku-, vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot, vaikeuttavat työllistymistä. Kasvava osa nuorista kamppailee mielenterveys- ja jaksamisongelmien kanssa, mikä heikentää työ- ja opiskelukykyä. Myös taloudellinen epävarmuus ja heikko suhdannetilanne vähentävät erityisesti nuorille sopivia ensimmäisiä työpaikkoja. Pitkittynyt työttömyys voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen.

Nuoren on saatava apua ajoissa

Esiin on nostettava myös ilmiö, jossa osa nuorista ei hakeudu aktiivisesti työelämään, vaan jää pitkäksi aikaa sosiaalitukien varaan. Tukijärjestelmän tulee auttaa vaikeissa elämäntilanteissa, mutta se ei saa passivoida tai luoda kannustinloukkuja. Yhteiskunnan tehtävä on tukea, mutta myös kannustaa vastuuseen. Työn tekemisen on oltava aina houkuttelevampaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen.

– Nuorisotyöttömyyden ratkaiseminen vaatii määrätietoisia toimia koulutuksessa, työmarkkinoilla ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Hallitus on käynnistänyt useita toimia nuorten aseman parantamiseksi. Yksi keskeinen uudistus on terapiatakuu, jonka tavoitteena on nopeuttaa nuorten pääsyä mielenterveyspalveluihin. Nopea tuki on tärkeää, jotta ongelmiin päästään käsiksi ennen niiden kasautumista. Nuoren on saatava apua ajoissa. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahimmillaan katkaista opiskelu- tai työpolun kokonaan, Strandman toteaa.

Työkokemuksen puute ei voi olla este loputtomiin

Hallitus on vahvistanut koulutukseen pääsyä myös opintosetelillä, joka tukee osaamisen päivittämistä ja uuden ammatin hankkimista. Nuoret tarvitsevat enemmän lähiopetusta, työssäoppimista ja ohjausta, jotta he saavat aidot työelämävalmiudet. Työelämä muuttuu nopeasti, ja osaamisen päivittäminen on entistä tärkeämpää. Koulutuksen on oltava saavutettavaa myös silloin, kun nuori tarvitsee uuden suunnan.

– Lisäksi nuorten työllistämisseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria ja madaltaa ensimmäisen työpaikan kynnystä. Oppisopimuksia, harjoittelupaikkoja ja kesätyömahdollisuuksia on lisättävä. Myös yrityksille tarvitaan vahvempia taloudellisia kannustimia nuorten rekrytointiin. Työkokemuksen puutetta ei voi pitää esteenä loputtomiin. Jokainen työntekijä on joskus ollut ensimmäisessä työpaikassaan, Strandman muistuttaa.

Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää

Työelämätaitoja on opetettava jo koulussa. Työnhaku-, vuorovaikutus- ja taloustaidot ovat osa arjen pärjäämistä. Lisäksi koulupudokkuuteen on puututtava varhain, sillä jokainen ilman tutkintoa jäänyt nuori on suuremmassa syrjäytymisriskissä. Myös alueellista liikkuvuutta on tuettava, jotta työn vastaanottaminen toiselta paikkakunnalta olisi aidosti mahdollista. Oikeuksien rinnalla kulkevat velvollisuudet. Yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia, mutta niihin on myös tartuttava. Työelämään kiinnittyminen rakentaa toimeentuloa, vastuunkantoa ja osallisuutta.

Nuorten tulevaisuudenusko on koko yhteiskunnan kestävyyden kannalta ratkaisevaa.

– Jos nuori menettää uskonsa siihen, että koulutus kannattaa ja työllä voi rakentaa hyvän elämän, olemme vakavan ongelman äärellä. Nuorille on palautettava usko siihen, että ahkeruudella, yrittämisellä ja työnteolla voi rakentaa turvallisen tulevaisuuden Suomessa. Nuorisotyöttömyys on hyvinvointi- ja turvallisuuskysymys. Jokainen syrjäytynyt nuori on menetys sekä hänelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta ulkopuolisuuteen, Strandman päättää.