Suomen taloudellinen hyöty EU-jäsenyydestä ja sisämarkkinoista – vaiko sittenkin haitta? Professori Virén avaa populistista hokemaa sisämarkkinahyödystä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) nosti EU:n elpymisvälineen välikysymyskeskustelussa esille EU:n sisämarkkinoista koituvat hyödyt Suomen vientiteollisuudelle. Euroopan komission oma ekonomisti on laskenut jäsenmaiden hyödyt kuulumisesta EU:n sisämarkkinoihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén hämmästelee laskelmien oletuksia. Hän kirjoittaa niistä Puheenvuoron blogissaan.

Hallituksen viesti on, etteivät elpymisvälineen nettomaksut ole kuin murusia verrattuna siihen, miten paljon suomalaiset hyötyvät EU:sta ja kuulumisesta unionin sisämarkkinoihin.

On totta, että sisämarkkinat purkavat kaupan esteitä ja kustannuksia. Sisämarkkinoiden ehtona ei ole kuitenkaan osallistuminen jäsenmaiden yhteisvelkatalkoisiin.

Kaikki ennallaan?

Matti Virén nostaa kirjoituksessaan esille laskelman kaksi outoa olettamusta. Laskelman mukaan sisämarkkinoiden aiheuttama kilpailutilanne ei ota huomioon esimerkiksi globalisaatiota, informaatioteknologian kehitystä eikä logistiikan kehittymistä.

Suurempi ongelma hänen mielestään on kuitenkin sopeutusmekanismien puute.

– EU-tariffit leikkaavat Suomen viennistä 30 miljardia, mutta mikään ei reagoi siihen: valuuttakurssit, viennin suuntautuminen muille markkinoille, tuotannon rakenne, työmarkkinat ja niin edelleen pysyvät ”ennallaan”, Virén luettelee.

Euroopan vienti takeltelee

Erityisesti Virén ihmettelee olettamusta, että sisämarkkinoiden ulkopuolinen maa puskisi vientituotteitaan jääräpäisesti kohti EU:n tullimuureja ilman aiettakaan katsoa, josko tuotteille olisi kysyntää muualla maailmassa.

– Meillä vain hoetaan sitä, että EU:hun menee 50 prosenttia viennistä (joidenkin mukaan jopa 60 prosenttia, kun Brexit -vaikutusta ei huomioida) ja että se on Suomelle elintärkeää. Toki se on tärkeä markkina-alue, mutta toisaalta se on talouskasvun kannalta ongelmallinen.

Syy on Virénin mukaan Euroopan vaatimaton talouskasvu viime vuosina. Suomen osuus maailman viennistä on kutistunut.

– Keskittyminen Euroopan markkinoihin on (ollut) Suomelle kohtalokasta, Virén pamauttaa.

– Vuonna 1960 osuutemme oli vielä 0,93 prosenttia, ennen jäsenyyttä 1994 0,70 prosenttia, mutta 2019 enää 0,39 prosenttia. Olemme menestyneet viennissä umpisurkeasti, Virén luettelee Suomen viennin maailmanlaajuisia osuuksia.

Suomen ohella koko EU on menettänyt vientiosuuksiaan maailmanmarkkinoilla. Pudotusta on Virénin mukaan tullut viisi prosenttiyksikköä vuosien 1994-2019 välillä. EU:n ulkopuoliset eurooppalaismaat ovat pitäneet pintansa tällä saralla. Esimerkkeinä hän mainitsee Islannin ja Sveitsin.

Euro ei anna armoa

Virén vertaa Suomen ja niin ikään EU:n sisämarkkinoista “nauttivan” Italian vientiosuuksia. Vuonna 1994 Italian vientiosuus oli 4,5 prosenttia. Vuonna 2019 siitä oli jäljellä enää 2,8 prosenttia. Vientiosuudet ovat leikkaantuneet lähes puolella niin Suomessa kuin Italiassakin.

Tämä on Virénin mukaan selkeä viesti siitä, että hintakilpailukyvyssä on mennyt paljon pieleen. Sen korjaamiseksi tarvittavat rakenneuudistukset on jätetty tekemättä. Yhteisvaluutta euro vain pahentaa uudistustarpeita.

– Itse asiassa EU-jäsenyys ja yhteisvaluutta antavat paljon vähemmän anteeksi kuin asema Unionin ulkopuolella: asia, joka tuntuu unohtuvan kerta toisensa jälkeen työmarkkinoilla ja finanssipolitiikassa, jossa ainakin nyt ovat menossa avointen ovien päivät, Virén toteaa.