Suomi jatkaa Ukrainan jälleenrakentamisen tukea – monille suomalaisyrityksille avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Ukrainan jälleenrakennussuunnitelma kokonaisuudessaan on katsaus siihen, mitä Suomi tekee nyt ja tulevina vuosina Ukrainan auttamiseksi.

Vuosi sitten julkaistu Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osa laadittiin yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -organisaatioiden kanssa.

– Sen tavoitteena on suomalaisyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kynnyksen madaltaminen Ukrainan jälleenrakennukseen osallistumisessa, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.

Ykkösosassa lanseerattujen toimenpiteiden ja tukitoimien ansiosta monet suomalaisyritykset ovatkin jo käynnistäneet tai selvittäneet mahdollisuuksia aloittaa liiketoimintaa Ukrainassa.

– Myös investointeja suunnitellaan. Suomi ja Ukraina allekirjoittivat kuukausi sitten puitesopimuksen Finland Ukraine Investment Facilitysta, jonka puitteissa rahoitetaan julkisia investointeja Ukrainassa. Näissä investoinneissa hyödynnetään suomalaista teknologiaa.

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa

Ministeri Tavio toteaa, että Ukrainan jälleenrakennuksesta on tullut koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeä asia.

Jälleenrakennukseen ovat osallistumassa ja sitä ovat aktiivisesti tukemassa niin viranomaiset kuin yritykset, kansalaisjärjestöt sekä myös monet kunnat.

– Tätä yhtenäisyyttä olemme pyrkineet tuomaan ilmi myös jälleenrakennussuunnitelman toisessa osassa, joka kuvaa valtionhallinnon ja eri sidosryhmien toimintaa Ukrainan tukemiseksi, myös tulevina vuosina. Ajallisesti suunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Tuki Ukrainalle -momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuositasolla.

Ukraina on tällä hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen avun saaja. Jälleenrakennussuunnitelman toisessa osassa kerrotaan tarkemmin tästä työstä.

– Helmikuun 2022 jälkeen Suomen kokonaistuki Ukrainalle on tähän mennessä ollut yli 3,2 miljardia euroa. Tästä noin 70 prosenttia on ollut puolustusmateriaaliapua ja loput pääasiassa kehitysapua ja humanitaarista apua. Suomen hallitus on sitoutunut tuen jatkumiseen.

– Ukraina tarvitsee vielä pitkän aikaa tukea kriisinkestävyytensä parantamiseen ja Venäjän hyökkäyssodasta selviämiseen. Talouden kokoon suhteutettuna Suomi on yksi vahvimpia Ukrainan tukijoita. Tällä hetkellä olemme viidenneksi suurin kaikista avunantajamaista, Tavio toteaa.

Naisten ja tyttöjen oikeudet kehitysyhteistyössä huomioidaan

Tavio toteaa, että Ukrainalla on välittömien tarpeiden lisäksi myös muita keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitystarpeita, joita haluamme Suomena ja osana Euroopan unionia tukea.

Suomi huomioi nyt ja jatkossakin naisten ja tyttöjen oikeudet kehitysyhteistyössä Ukrainassa läpileikkaavasti, ministeri Tavio sanoo.

– Kunkin hankkeen osalta arvioidaan erikseen naisten ja tyttöjen erityiset tarpeet ja kiinnitetään huomiota siihen, että he hyötyvät tasavertaisesti hankkeiden tuloksista.

Jälleenrakennus kestää vuosia

Ukrainan jälleenrakennus on jo nyt käynnissä, mutta työ kestää vuosia, Tavio muistuttaa.

– Tähän urakkaan kaivataan myös tulevaisuudessa laaja-alaista tukea. Tarvitaan Suomen hallituksen toimia, tarvitaan kansalaisjärjestöjen aktiviteettia ja tarvitaan yritysten osallistumista. Uskon, että yrityksille jälleenrakentaminen tarjoaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja monille yrityksille uuden markkina-alueen. Esimerkiksi Finnpartnership-liikekumppanuushankkeita on käynnistymässä yli 30.

– Kuten hallitusohjelmassa olemme todenneet, Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Tänään julkaistava kansallisen jälleenrakennussuunnitelman toinen osa osoittaa, että me teemme sen yhdessä, koko suomalaisen yhteiskunnan voimin ja Ukrainan tarpeisiin perustuen.