Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden talousarviosta. Suomi kuitenkin pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella. Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta.
EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina 15. marraskuuta budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).
Samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista. Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.
Suomi katsoi, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten ja että eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin. Lisäksi Suomi piti valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.
Neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetin sitoumusmäärärahoiksi yhteensä noin 199,4 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 155,2 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kritisoi Suomen kasvavia EU-kuluja. VM:n laskelmien mukaan Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa.
Viikon suosituimmat
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
