Demokraattien presidenttiehdokkutta tavoittelevan miljardööri Mike Bloombergin vaalimainos Times Squarella New Yorkissa 1. maaliskuuta 2020. / LEHTIKUVA
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaaleissa äänestetään supertiistaiksi kutsuttuna päivänä 14 osavaltiossa. Huomio on nyt keskittynyt demokraattipuolueen Bernie Sandersiin, Joe Bideniin sekä kisaan viime hetkellä ilmoittautuneeseen Michael Bloombergiin. Todennäköisesti joku heistä haastaa istuvan presidentin Donald Trumpin syksyn vaaleissa.
Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalien suurimpana yksittäisenä äänestyspäivänä eli niin sanottu supertiistaina äänestetään yhtä aikaa presidenttiehdokkaasta 14 eri osavaltiossa. Joukossa on mukana myös isoja osavaltioita kuten Kalifornia ja Texas, joista voittajalle on luvassa suuri määrä valitsijamiehiä.
Yhteensä supertiistaina on jaossa yli 1300 valitsijamiesääntä, eli reilu kolmannes kaikista niistä äänistä joita ehdokkaat tarvitsevat kesän puoluekokouksissa. Supertiistain tulokset ovatkin usein osoittautuneet tarkaksi ennustemerkiksi siitä, kuka lopulta nousee esivaalien voittajaksi ja puolueensa presidenttiehdokkaaksi.
Tänä vuonna huomio on kiinnittynyt käytännössä kokonaan demokraattipuolueen kisaan, koska istuvaa presidentti Trumpia ei tulla vakavasti haastamaan republikaanien riveistä. Vahvoja demokraattikandidaatteja taas on tällä hetkellä käytännössä kolme: Bernie Sanders, Joe Biden ja Michael Bloomberg – ja tämäkin joukko saattaa supertiistain tulosten myötä harventua vielä yhdellä tai kahdella.
Ellei senaattori Elisabeth Warren saa hyvää tulosta tiistaina, on todennäköistä, että esivaaleja jatketaan miesehdokkaiden kesken.
Entinen South Bendin pikkukaupungin pormestari Pete Buttigieg ilmoitti sunnuntaina luopuvansa kisasta. Senaattori Amy Klobuchar päätyi samaan ratkaisuun juuri ennen supertiistain alkua.
Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sanders on ehdokas, jolla ei vanhojen ja totuttujen ajattelutapojen mukaan pitäisi olla suuria mahdollisuuksia presidenttikisassa. Kuitenkin jos vuoden 2016 presidentinvaalit opettivat mitään, niin ainakin sen että Yhdysvaltain politiikassa vanhat säännöt eivät enää päde.
Sanders on demokraattipuolueen vasemman laidan ehdokas, jota puolue-eliitti vastustaa ja Wall Street pelkää. Sandersin poliittiset kannat ovat varsin lähellä sosialidemokratiaa, mutta vastustajiensa silmissä hänet nähdään sosialistina.
Halusipa demokraattien puolue-eliitti sitä tai ei, Sandersin viesti on joka tapauksessa puhutellut äänestäkuntaa. Sanders on tällä hetkellä esivaalien niukassa johdossa ja hänen uskotaan pärjäävän supertiistaina hyvin mm. suuren väkimäärän Kaliforniassa, josta on luvassa iso määrä valitsijamiehiä.
Mahdotonta ei ole sekään, että Sanders repäisisi tiistain äänestyksissä isommankin kaulan kilpakumppaneihinsa. Käynnissä on ollut jopa alustavaa spekulaatiota siitä, pystyisivätkö puolueen niin sanotut superdelegaatit vielä estämään Sandersin ehdokkuuden Milwaukeen puoluekokouksessa heinäkuussa. Vaalit järjestävä Demokraattien kansalliskomitea DNC yritti kampittaa Sandersia myös vuoden 2016 esivaaleissa, jolloin Sanders jäi toiselle sijalle.
Jos Sanders ei miellytä puolueen valtaapitäviä, niin entinen varapresidentti Joe Biden taas on varsinainen “establishmentin” suosikki. Bidenin kampanja on kuitenkin ollut jatkuvissa vaikeuksissa. Kampanjan varainkeruu on ollut heikkoa ja Bidenin oma esiintyminenkin vaihtelevan laatuista. Nevadan esivaaleissa helmikuun lopulla Biden hävisi Sandersille jo kylmin luvuin.
Bidenin onnistui kuitenkin tehdä vahva comeback Etelä-Carolinan esivaaleissa, jotka hän voitti. Supertiistai tulee osaltaan näyttämään, onko Bidenilla realistisia mahdollisuuksia ehdokkuuteen, ja onnistuuko hän kääntämään alavireisen kampanjan momentumin ympäri.
Vaalistrategian kannalta supertiistain kenties mielenkiintoisin seurattava on Michael Bloomberg. Nimeään kantavan talousdata- ja mediayhtiön perustaja ja pääomistaja Bloomberg sähköisti esivaaleja ilmoittautumalla viime tingassa mukaan kisaan vain 10 viikkoa ennen äänestysten alkua, ja uhosi samalla olevansa valmis käyttämään kampanjaansa niin paljon rahaa kuin tarvitsee. Bloomberg on kertonut maksavansa kampanjan itse, eikä vastaanota lahjoituksia.
New Yorkin pormestarinakin pitkään toimineen Bloombergin omaisuuden arvioidaan olevan yli 50 miljardia euroa. Kampanjarahoitus ei ole Yhdysvalloissa aivan pieni kysymys – käytännössä tällä hetkellä ainoastaan Bloomberg pystyisi halutessaan haastamaan Trumpin myös rahoituksen suhteen, eivätkä muut kampanjat ole lähimaillakaan. Trumpin vaalikassassa on tällä hetkellä reilu 200 miljoonaa euroa.
Paitsi rahoituksen suhteen, Bloomberg pyrkii ehdokkaaksi muutenkin poikkeuksellisella strategialla. Bloombergin kampanja jätti nimittäin ensimmäisten osavaltioiden esivaalit kokonaan väliin ja tähtää suoraan supertiistain äänipotteihin. Nyt nähdään, voisiko tällainen strategia myös käytännössä toimia.
Politiikan sisällön suhteen Bloombergia voisi luonnehtia lähinnä sentristiehdokkaaksi, joka pystyisi kenties keräämään ääniä muualtakin kuin perinteisisiltä demokraattiäänestäjiltä. Tämä voisi olla Bloombergin vahvuus itse päävaaleissa, jos hän vain selviää sinne asti. Laajan rintaman kannatuksen puute onkin ollut monien tähänastisten demokraattiehdokkaiden Akilleen kantapää.
Supertiistai on Bloombergin kampanjalle totuuden hetki. Jos Bloomberg haluaa tosissaan kisaan, sen on tapahduttava nyt. Kriitikot kuten Sanders ovat sanoneet, että Bloomberg yrittää ostaa vaalit itselleen, mutta Bloombergia tämä ei ilmeisesti haittaa. Raha puhuu.
Näiden esivaalien kiinnostusta on toistaiseksi vähentänyt se, että istuva presidentti Trump on vahvassa asemassa, kun taas demokraattipuolue on ollut hajaannuksessa käytännössä koko Trumpin ensimmäisen kauden ajan. Paitsi että demokraattien omat rivit ovat olleet sekaisin politiikan sisällön ja suunnan suhteen, puolue myös haaskasi suuren osan vaalikaudesta yrittäen kammeta Trumpia vallankahvasta esimerkiksi virkarikossyytteillä. Kaikki yritykset ovat kuitenkin kuivuneet kasaan, toinen toisensa jälkeen.
Siinä missä demokraatit ovat tapelleet sekä Trumpia vastaan että keskenään, ovat republikaanit yhdistyneet Trumpin tueksi. Myös vahva talous- ja työllisyystilanne on auttanut Trumpia. Tällä hetkellä ei olekaan näköpiirissä mitään sellaista selvää skenaariota, jossa Trump häviäisi syksyn vaalit, olipa vastassa kuka tahansa demokraattien ehdokkaista.
Vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa. Esimerkiksi jos Yhdysvaltain taloudessa tai maailmantaloudessa ehtisi tapahtua jokin jyrkkä käänne ennen vaaleja, se saattaisi vielä tasata vaakakuppeja haastajan eduksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen saa päivittäin yhteydenottoja etelän suurten kaupunkien päiväkodeista erityisopettajilta ja varhaiskasvattajilta, jotka ovat järkyttyneet ja uupuneet siitä tilasta, johon Suomi on ajautunut. Päättäjien on viimein otettava tämä hätähuuto todesta ja laitettava tälle kehitykselle stoppi, Seppänen vaatii.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
