Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Antikainen: FASD-tutkimus saa rahoitusta

Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”

Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Arvopaperikupla

Suuret läntisen maailman keskuspankit ovat pääosin jatkaneet erittäin löysää rahapolitiikkaansa inflaatiohuolista huolimatta. Markkinoilla keskuspankkien rahatulva ohjautuu kaikkein riskipitoisimpiinkin kohteisiin. Osa sijoittajista arvelee keskuspankkien tekevän suurta virhettä.

Kevyt rahapolitiikka ja sitä seuranneet keveät rahoitusolot vuosia ennen finanssikriisiä johtivat lopulta finanssikuplan puhkeamiseen vuonna 2008. Investointipankki Goldman Sachsin ylläpitämä rahoitusoloja mittaava indeksi osoittaa rahapolitiikan olevan jopa vielä keveämpää kuin finanssikriisiä edeltävinä vuosina, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-11-08/bubble-fears-are-rising-as-financial-conditions-flash-boom-times">uutistoimisto Bloomberg</a> kertoo.
Epätavalliset sijoituskohteet porskuttavat
Kryptovaluuttoja pidetään sijoitusmielessä eräänlaisena digitaalisena kultana. Sijoitus ei maksa osinkoa eikä korkoa. Kultaan sijoitetaan pääosin kahdesta syystä: joko sen arvolla pyritään keinottelemaan myyntivoittoa tai sillä suojaudutaan hyvin korkeaa inflaatiota vastaan.
Kryptovaluuttoihin on kanavoitunut nyt jo yli 3 000 miljardia dollaria.
Tämän lisäksi rahaa ohjautuu roskalainaluokkaisiin velkakirjoihin, ja osakemarkkinat takovat tämän tästä uusia ennätyksiä. Tämä herättää huolia kuplasta siitä huolimatta, että yritysten tulokset ovat olleet pääosin myönteisiä yllätyksiä.
Bloombergin kolumnisti ja finanssipalveluyhtiö Allianzin pääekonomistin neuvonantaja Mohamed El-Erian ihmettelee, miksi keskuspankeilla on tarve pitää rahapolitiikka näin löysänä. Varainhoitoyhtiö BlackRockin sijoitusjohtaja Rick Rieder kertoo keskuspankkien politiikan aiheuttavan riskin ylikuumenemiselle.
Inflaatio sulattaisi velkoja
Inflaatio sulattaa velkojen tosiasiallista arvoa. Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip Lane kertoi euromaiden korkeiden velkavuorien <a href="https://www.ft.com/content/a5467c42-1e9f-4309-a59c-73d22c3da9d7">rajoittavan EKP:n liikkumavaraa</a>.
Lanen mukaan inflaatiopaineiden tuleekin kasaantua. Se hoituu pidentämällä keveän rahapolitiikan oloja.
Toisaalta näin kevyt rahapolitiikka houkuttelee velkaantumaan. Euromaat voivat joko sulatella raskaita velkalastejaan inflaation avulla tai pinota lisää velkaa suopean rahapolitiikan avustuksella.
EKP:n pitäisi huolehtia myös siitä, ettei inflaatio karkaa käsistä. Jos näin käy, pitää vallattoman inflaation saamiseksi kuriin tehdä tavallista rajumpia koronnostoja. Se ei tietäisi hyviä uutisia velallisille.

Rahapolitiikka löysempää kuin ennen finanssikriisiä – sijoittajat pelkäävät finanssikuplaa ja talouden ylikuumenemista

Euroalueen pankkiirit yrittävät uusilla argumenteilla saada Euroopan keskuspankin pään kääntymään ja luopumaan negatiivista talletuskoroista, talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/b19b3458-3d25-11ea-b232-000f4477fbca">Financial Times</a> kertoo. Pari isoa eurooppalaista pankkia aikoo laajentaa negatiiviset talletuskorot koskemaan tavallisia kansalaisia.

Pankkiirit ovat jo parin vuoden ajan yrittäneet saada muutoksen EKP:n negatiivisiin talletuskorkoihin. Tällaisia miinusmerkkisiä korkoja kutsutaan NIRP:ksi (engl. Negative Interest Rate Policy).
He ovat kertoneet, että pakkaskorot syövät pankkien kannattavuutta, koska ne joutuvat maksamaan korkoa EKP:n tilille tallettamistaan ylimääräisistä varoista. EKP on vastannut, että pankkiirien tulisi tehostaa pankkiensa toimintaa kannattavuutensa parantamiseksi.
Nyt pankkiirit käyvät uusin keinoin taivuttamaan EKP:n päätä.
<h4>Säästöt kasvavat – eivät luotot</h4>
Pankkiirien uusi strategia on omien yritystensä kannattavuusongelmien sijaan huomioida NIRP:n sivuvaikutuksia. Näihin vaikutuksiin lukeutuvat muiden muassa säästämisasteen kasvu ja arvopaperien roima ylihinnoittelu.
Säästämisaste kasvaa siitä syystä, että olemattomilla koroilla säästäjät joutuvat säästämään suurempia määriä eläkepäiviään varten. EKP:n toiveena on ollut, että rankaisemalla varojensa päällä istuvia pankkiireita negatiivisilla koroilla ryhtyisivät he mielummin myöntämään luottoja investointeihin.
Suuren espanjalaispankki Santanderin toimitusjohtaja Ana Botin tyrmää luotottamisajatuksen.
– Ihmiset eivät ano aiempaa enemmän luottoja ja tallettajat ovat ymmärrettävästi huolissaan siitä, miten he pärjäävät tulevaisuudessa, Botin sanoi.
<h4>EKP pumppaa arvopaperikuplaa</h4>
Pankkiirit huomioivat myös eläkevakuutusrahastojen ongelman. Nämä rahastot sijoittavat tulevien maksusitoumustensa vuoksi varojaan perin konservatiivisesti turvallisiksi miellettyihin kohteisiin kuten euromaiden velkakirjoihin.
Nyt velkakirjojen korot ovat niin pohjilla, ettei näistä velkakirjoista muodostu riittävästi tuottoja tuleviin eläkemenoihin. Vaihtoehtoja on tällöin kaksi. Joko säästämisastetta pitää kasvattaa tai sijoitukset tulee suunnata entistä enemmän riskipitoisimpiin kohteisiin.
Säästämisasteen kasvu merkitsisi eläkevakuutusmaksujen korotusta. Se voidaan toteuttaa joko suoraan korotuksin tai lykkäämällä eläköitymisikää aina vain tuonnemmaksi.
Toisessa vaihtoehdossa sijoitusvarallisuus päätyy taantumissa hankalasti kaupaksi käyviin kohteisiin, kuten kiinteistöihin tai pieniin yrityksiin. Tällöin sijoitukset ovat alttiita jopa jättitappioille. Se ei tietäisi hyvää eläketurvalle.
Turvallisiksi mielletyt sijoituskohteet käyvät kysynnän kasvaessa tuottamattomiksi, joten yhä useampi sijoittaja ajautuu riskipapereihin. Tällöin myös riskipitoiset sijoitukset kallistuvat. EKP pumppaa toimellaan arvopaperikuplaa.
<h4>Rahapolitiikkaan havahtuminen</h4>
Kaksi isoa eurooppalaista pankkia laatii suunnitelmia siirrättää EKP:n negatiiviset korot tavallisille kansalaisille. Toistaiseksi pankkiirit ovat pidättäytyneet tästä ja rokottaneet NIRP:llä vain joitain yrityksiä.
Pankkien koroilla rokottamisen yläraja putoaa NIRP:n kestäessä.
– Koko markkinatilanne näyttää tältä. Ajan saatossa meidän täytyy madaltaa veloittamisemme rajaa, eräs pankkiiri kertoo FT:lle viitaten talletusten &#8221;sakkorajaan&#8221;.
Pankkiirit tiedostavat, että sakkorajan madaltaminen voi aiheuttaa poliittisen myrskyn. He toivovat, että se herättäisi yleisen kiinnostuksen keskuspankin rahapolitiikkaan.

Euroalueen pankkiirit käyvät uuteen taistoon negatiivisten talletuskorkojen poistamiseksi

Kiinan kaksi seurattua osakeindeksiä on pakittanut vajaassa kuukaudessa noin 30 prosenttia. Kiinan hallitus ja meklarit ovat lähteneet toimiin kurssisyöksyn taittamiseksi – turhaan. Vastaavaa nähtiin <a href="http://uk.businessinsider.com/it-looks-like-china-is-having-its-own-wall-street-crash-and-its-using-the-same-tactics-to-fight-back-2015-7?r=US" target="_blank">lokakuussa 1929</a>, kun Yhdysvalloissa pyrittiin estämään osakekuplan puhkeaminen.
Arvostetun talousaikakausilehti The Economistin mielestä <a href="http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2015/07/chinas-stockmarket-crash" target="_blank">Kiinan toimet</a> ovat varsin outoja. Kiinalaisosakkeet kallistuivat alkuvuodesta rajusti, ja ovat yhä noin 80 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Lehden mukaan muilla Kiinan &#8221;talousmittareilla&#8221; ei ole nähtävissä kaiken kattavaa paniikkia. Lehden mielestä osakkeet ovat vain kallistuneet liian ripeästi, ja nyt niistä vain katoaa selkeä yliarvostus.
<h4>Paniikkitoimia</h4>
Kiinan hallitus on tehnyt monia päätöksiä toivoen kurssilaskun hellittävän. Osakkeiden lyhyeksimyyntiä on rajattu. Uusien yhtiöiden listautumisia on peruttu, jotta markkinoilla ei olisi niin paljon osakkeita myynnissä.
Muitakin toimijoita on mukana. Eläkevakuutusrahastot ovat kertoneet tekevänsä ostoja kursseja tukeakseen. Meklarit ovat aloittaneet tukiostot keskuspankista lainatuilla rahoilla. Tiistaina ilmoitettujen tukiostojen vuoksi kurssit piristyivät, mutta keskiviikkoaamun pörssit avasivat <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/9382843e-2511-11e5-bd83-71cb60e8f08c.html" target="_blank">rumaan laskuun</a>.
Laskulta ei ole voinut välttyä, kun lainarahalla osakesijoittamiseen mukaan lähteneet ovat joutuneet pakkomyynteihin tappioita pienentääkseen.
<h4>Keskushallinnon arvovalta pelissä?</h4>
The Economist arvelee mittavien tukitoimien johtuvan Kiinan hallinnon arvovallan säilyttämisestä. Kiinan markkinat ovat pitkään olleet keskushallinnon määräysvallan alla.
Viime vuosina hallinto on kuitenkin ilmoittanut markkinoiden määräävän enemmän resurssien kohdentamisesta. Ruma kurssilasku voi saada maan hallinnon näyttämään epäonnistuneelta, The Economist kirjoittaa.

Kiinan pörsseissä vuoden 1929 tunnelmat

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolissaan kahdesta asiasta: arvopaperien hintakuplasta ja hitaasta talouskasvusta. IMF:n johtaja Christine Lagarden <a href="http://www.theaustralian.com.au/business/wall-street-journal/imfs-christine-lagarde-warns-low-interest-rates-fuelling-asset-bubbles/story-fnay3ubk-1227299040700" target="_blank">mukaan</a> alhainen korkotaso on ruokkimassa arvopaperit arvostuskuplaan.
Tästä huolimatta hän on tyytyväinen Euroopan keskuspankin löysempään rahapolitiikkaan. EKP aloitti maaliskuussa mittavan arvopaperien osto-ohjelman.
EKP:n ostot ovat myös painaneet korkoja <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/8c2aef0c-df9b-11e4-a6c4-00144feab7de.html" target="_blank">alas</a> niin paljon, että keskuspankilla on pian ongelma kaivaa esille ostoihin kelpaavia arvopapereita. EKP on ilmoittanut, ettei se osta valtiolainoja, joiden korkotaso on alle sen talletuskoron -0,2 prosenttia. Lähes kolmannes Saksan liikkeelle laskemista valtiolainoista on hinnoiteltu jo tuon tason alle ja 57 prosenttia maan valtiolainoista on jälkimarkkinoilla painuneet negatiivisen koron puolelle.
<h4>Kuin vero eläkevakuutusyhtiöille</h4>
Matala korkotaso ei miellytä kuitenkaan kaikkia. Suursijoittajiksi laskettavat eläkevakuutusyhtiöt saavat niukat korkotuotot. Ne voivat joutua maksukyvyttömiksi, IMF varoittaa.
– Se on eläkevakuutusyhtiöiden vero, toteaa sijoitusyhtiö Axan vanhempi johtaja Christopher Iggo talouslehti Financial Timesille hyvin matalista koroista.
Vaikka korkotason painuessa velkakirjan myyntiarvo kasvaa, ei niistä haluta kuitenkaan luopua. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei ole. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ekpn-valtiolainaostoihin-ongelmia-jos-kukaan-ei-myy/" target="_blank">Myyntihaluttomuus</a> voi pakottaa EKP:n muuttamaan osto-ohjelmansa sääntöjä.
<h4>Hidas talouskavu kuplaa suurempi uhka</h4>
Markkinareaktioista huolimatta IMF pitää niukkaa talouskasvua kuplaa suurempana uhkana. EKP ja Japanin keskuspankki ovat molemmat syytämässä rahaa markkinoille arvopaperiostojensa avulla. Euro ja Japanin jeni ovatkin heikentyneet toimien seurauksena. Tämän on ajateltu vauhdittavan talouskasvua niin Euroopassa kuin Japanissakin.
Kolikon toisella puolen kehittyvien maiden talouskasvu on vaarassa erityisesti niillä mailla, joilla on paljon dollarimääräistä velkaa. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut samalla kuin euro ja jeni ovat heikentyneet.
IMF:n mukaan suurten talousmahtien kasvu on silti liian pientä nykyisten vaikeuksien, kuten työttömyyden ja korkean velkaantumisen vuoksi. Lagarden mukaan päättäjät eivät ole löytäneet keinoja saada talouskasvuun vauhtia.
&nbsp;

IMF pitää EKP:n ostoista kuplavaarasta huolimatta