Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Asekätkentä

Uutiset tämän päivän Venezuelasta ja sen sosialismista ovat karmivaa luettavaa, kansalaiset ovat nousseet vastarintaan. Kuvaukset Venezuelasta ennen sosialismia kertovat varsin toisenlaisesta maasta. Suomalaisille se oli erityisen läheinen heti sodan jälkeen, sillä se tarjosi turvapaikan punaisen Valpon vainoamille poliittisille pakolaisille, kuten asekätkennästä syytetyille. Venezuela oli heille houkuttelevin kohde, sillä maan presidenttinä oli silloin demokraatti ja Suomen ystävä Romulo Betancourt. Vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari luo katsauksen ennen niin vauraan Venezuelan lähihistoriaan. 

<h4>Venezuelan historiasta </h4>
Venezuela syntyi 1830 suurtilanomistajien painostaessa sotilasjohtajia julistamaan alueen Simon Bolivarin luomasta Suur-Kolumbiasta erillään olevaksi valtioksi. Maaseudun aateliset halusivat säilyttää feodaalisen yhteiskuntajärjestelmän. Hallintovallan he uskoivat sotilashenkilöille, joille politiikka merkitsi vain tilaisuutta vallan ja varallisuuden lisäämiseen. Näillä mentiin noin 100 vuotta, kunnes Maracaibon alueen öljylöydöt muuttivat talouselämän rakenteen maailmansotien välillä. Rockefellerien perheen Standard Oil of New Jersey (myöh. ESSO) toi teknologian ja myös tekniikkaa osaavan työvoiman maahan. Romulo Betancourtin lokakuussa 1945 johtama vallankaappaus oli maan historian ensimmäinen, joka sai kansan taakseen. Hänen puolueensa Accion Democratica oli maan ensimmäinen valtaan noussut järjestäytynyt puolue. Betancourt salli mielipiteenvapauden, edisti koulutusta, ja neuvotteli ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa öljyverosta, joka nostettiin 50 %:iin, eli valtio otti öljy-yhtiöiden tuotosta puolet, entisen 10 % sijaan.
<h4>Betancourtin siirtolaispolitiikka suosi suomalaisia</h4>
Betancourt toivoi maansa uusiksi siirtolaisiksi juuri ahkeria suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia. Venezuelan palkkataso ja varsinkin reaalinen ansiotaso oli siihen aikaan yksi maailman parhaita ja tämän päivän suomalaisen keskiluokan veronmaksajan näkökulmasta kadehdittava. Jos 1940-luvun lopun palkat laskettaisiin kullan hinnan kautta, niin rakennusmiehen kuukausiansio Caracasissa tekisi nykyrahassa 10 500 euroa. Caracasin vajaan miljoonasta asukkaasta noin puolet kuului hyvin ansaitsevaan keskiluokkaan. Kaupunkiin lennätettiin tuoreita elintarvikkeita kaikkialta sivistyneestä maailmasta. Kaupoissa oli sveitsiläistä juustoa, venäläistä kaviaaria, tanskalaista voita ja norjalaista silliä.
Betancourt oli nuoruudessaan sosialisti, mutta kääntyi markkinataloutta kannattavaksi kansallismieliseksi demokraatiksi, joka ymmärsi katolisen ja protestanttisen maailmankatsomuksen olennaisimman eron. Katolisen opetuksen mukaan työ on synnin palkka. Lutherin mielestä taas työ on ihmisen onnen ehtona. Kansansuosio ei kuitenkaan pitänyt Betancourtia vallassa pitkään. Armeijan upseerit pelästyivät liiallista demokratiaa ja heiltä vietyä politikoinnin &#8211; eli rahastuksen mahdollisuutta. Niinpä he tekivät seuraavan vallankaappauksen 1948 ja palauttivat perinteisen diktatuurin. Maan talouspolitiikka ei juurikaan muuttunut. Suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille siirtolaisille riitti töitä ja ansioita. Seuraava pidempiaikainen presidentti oli ammattisotilas Perez Jimenez.
<h4>Venezuelan tie nykyiseen kurjuuteen</h4>
Betancourt tuli uudelleen valtaan vapaissa vaaleissa 1959 ja pysyi yhden kauden vuoteen 1964 saakka. Silloinkin hän sai aikaan maltillisia sosiaalipoliittisia uudistuksia ja muutti myös maailman taloushistoriaa. Hänen hallituksensa öljyministerin Juan Alfonzon johdolla perustettiin syyskuussa 1960 Bagdadissa Öljynviejämaiden järjestö OPEC. Venezuelan lisäksi mukaan perustajajäseniksi tulivat Saudi-Arabia, Iran, Irak ja Kuwait. Betancourtin uudistustyötä jatkoi vuodet 1964-1969 hänen apurinsa Raoul Leoni, joka presidenttinä johti mittavia infrastruktuurihankkeita ja teollisuusinvestointeja.
Seuraava Presidentti Rafael Caldera kansallisti ensin maakaasun tuotannon 1971. Hänen seuraajansa Carlos Perez sai läpi lainsäädännön, jolla kansallistettiin öljyteollisuus 1976. Kansallisen öljy-yhtiön nimeksi tuli PDVSA Petroleos de Venezuela S.A. 1980-luvulla se osti öljynjalostamoita Yhdysvalloista ja kasvoi maailman kolmanneksi suurimmaksi öljy-yhtiöksi.
Yhtiölle kävi kuten valtionyhtiölle ilman kilpailua usein käy. Johtoporras palkkasi puolisonsa ja sukunsa suojatyöpaikkoihin ja poliitikot vaativat korruptiorahaa yhtiöltä kaikilla mahdollisilla verukkeilla. Investoinnit jäivät tekemättä ja teknologia vanheni. Se, joka pääsi poliittiseen valtaan, tiesi saavansa yhtiöstä rahahanan itselleen. Tämän kehityksen pohjanoteerauksena valtaan tuli sosialisti Hugo Chaves helmikuussa 1999, ja lähes kaikki tuotanto siirrettiin valtion haltuun.
Marraskuussa 2018 maan öljytuotanto vajosi reiluun miljoonaan tynnyriin päivässä. Se on alhaisin luku sitten vuoden 1958 &#8211; eli ennen Betancourtin toista valtakautta. Lähetysseuran kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen kirjoitti maan lohduttomasta tilanteesta <a href="https://www.kotimaa24.fi/blogit/tuhottu-venezuela-mita-meille-tapahtui/">blogissaan 3.12.2018</a>: Sosialismin saavutuksena terveydenhuolto ja koko maan elintarviketuotanto on romahtanut. Chavesin seuraaja nykyinen presidentti Nicolas Maduro tarjosi ratkaisuksi kaniinien kasvatusta, mutta niillekään ei riitä ruokaa. Maasta on lähes mahdotonta löytää lääkkeitä ja sairaaloissa hygieniataso on niin huono, että lapset ja vanhukset kuolevat sänkyihinsä.
Kirjallisuuden Nobelilla palkittu perulainen kirjailija Mario Vargas Llosa toivoi El Pais -lehden mielipidekirjoituksessaan 27.8.2017 maan johtoon vielä joskus löytyvän Romulo Betancourtin kaltaisen valtiomiehen. Llosan toiveeseen on helppo yhtyä.
<h4>VALPO muuttui punaiseksi 1944</h4>
Suomen jatkosodan jälkeen SKDL pääsi hallitukseen, ja puolueen nostama sisäministeri Yrjö Leino solutti valtiollisen poliisin kommunisteilla. Se, joka ei hyväksynyt kommunismia oli automaattisesti natsi tai fasisti. Mikko Uolan kirjassa Unelma Kommunistisesta Suomesta (2013) on laaja selvitys eri syistä Neuvostoliiton ja sitä kautta VALPOn etsintälistoille päätyneistä henkilöistä.
Sodanaikaisen ”valkoisen” Valpon etsivät ja kuulustelijat joko erotettiin, tai he ymmärsivät olojen muuttuessa erota itse poliisiviroistaan. Aarne Kauhanen ja Arvid Ojasti perustivat Venezuelassa puusepänalan yrityksen, jonka päätuote oli pyhimyksenkuvat. Ojastin poika Juhani Ojasti teki yliopistouran toimien Caracasin yliopiston biologian professorina. Sodan aikainen kaksoisagentti Nils Ekman sai hyvän toimeentulon Venezuelan öljykentiltä.
Useille Suomen armeijan upseereille oli Neuvostoliitto varannut vankileirin tai teloituksen. Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanovin mukaan nimetyssä ns. ”Zdanovin listassa” mainittiin 61 vangittavaa henkilöä.
Punaisen Valpon kuulusteluihin joutunut Mannerheim-ristin ritari, kaukopartiomies Mikko Pöllä muutti ensin Tukholmaan, mutta joutui myöhemmin lähtemään Venezuelaan kuten päämajan tiedustelu-upseeri majuri Georg Enckellkin. Pöllä löysi tuottoisan ammatin rakennusurakoitsijana, mutta palasi Suomeen 1964 ja pääsi malminetsijäksi Geologian tutkimuslaitokselle. Enckell toimi liikemiehenä vielä 1950-luvulla Venezuelassa. Vänrikki Mikko Klemetti oli Maracaibossa kirvesmiehenä.
Vastarintamiehistä Karl Jansson eli Venezuelassa ja samoin itse Lauri Törnikin vuodet 1950-1953 ennen Yhdysvaltoihin siirtymistään. Stella Polaris -operaation pääsuunnittelijoihin kuulunut kapteeniluutnantti Heikki Aulio pakeni niin ikään Venezuelaan ja menestyi työurallaan varustamoalalla Alcoa Steamship Companyssa.
Neuvostoliiton miehitystä pelänneet upseerit aloittivat aseiden hajavarastoinnin rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Ensimmäiset kätköt paljastuivat Oulun seudulla keväällä 1945. Valpon etsintäkuulutuksen jälkeen 34 asekätkennästä vastuullista upseeria ja aliupseeria pakeni ulkomaille. Kainuun kaukopartio-osaston johtajana talvi- ja jatkosodassa toiminut majuri Pauli Marttina lähti vaimonsa kanssa Kokkolasta veneellä Skellefteåån. Hän oli Värmlannissa metsätöissä mutta kuultuaan Ruotsin karkottavan asekätkentämiehet, kävi Venezuelan suurlähetystössä, jossa sai heti viisumin. Venezuelan konsulaatti Tukholmassa ilmoitti Marttinalle ottavansa vaikka kaikki suomalaiset &#8211; paitsi ei kommunisteja. Marttina palasi Suomeen jo 1950 ja toimi myöhemmin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimittajana.
<img decoding="async" class="size-medium wp-image-13672 alignleft" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg" alt="matti_hukari" width="100" hspace="5" vspace="5" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg 216w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-72x100.jpg 72w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-27x38.jpg 27w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari.jpg 222w" sizes="(max-width: 216px) 100vw, 216px" />Matti Hukari
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.

Missä punalippu, siellä inhimillinen katastrofi – sosialismi nujersi ennen niin vauraan Venezuelan

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>

Asekätkentä

Missä punalippu, siellä inhimillinen katastrofi – sosialismi nujersi ennen niin vauraan Venezuelan

Uusimmat

Hiipivä lohikäärme valtaa lännen salaa – Kiina tavoittelee maailmanmahdin asemaa

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Perussuomalaisten leikkausesitykselle rajua kritiikkiä – Bergbom: ”Meillä ei ole varaa maksaa kehitysapua velaksi”

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Strandman vaatii datakeskusjättejä kuriin: 100 miljoonan euron veronkorotus ja tiukka kansallinen ohjaus

Kansanedustajat haluavat itätiedusteluarkistot auki – kyse on myös tämän päivän turvallisuudesta

Mäenpää kiittää oikeusministeriä yrityslähestymiskieltolaista: ”Tärkeä asia”

Ranska varautuu uusiin levottomuuksiin – presidentti Macron syyttää tekoälyä ja ulkovaltoja mellakoiden hyödyntämisestä

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Toimitus suosittelee

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu

Koulushoppailu ei ole rasismia vaan järjenkäyttöä – poliittinen eliitti turvautuu pakkokeinoihin

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026