Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Asperger

Nepsyjä eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä (mm. ADHD, ADD, Asperger) omaavia henkilöitä on noin 10 % väestöstä. Usein oireet jäävät kokonaan tunnistamatta, eikä perheille ole kokeiltu neurokirjolle sopivia tukitoimia. Palvelujärjestelmä kaipaisi nopeasti uudistusta, mutta hallitus ei ole tekemässä mitään asian edistämiseksi.

Kansanedustaja Ari Koponen on seurannut jo vuosia nepsylasten perheiden surullisia ulostuloja somesta ja mediasta. Avunhuutoja satelee myös hänen sähköpostiinsa. Viimeinen niitti oli ministeri Krista Kiurun (sd.) antama vastaus kansanedustajakollega Pihla Keto-Huovisen (kok.) jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Kiuru kertoo, ettei hallitus suunnittele erillisiä diagnoosikohtaisia ohjelmia tai neurokirjostrategioita. Sen sijaan nepsyjen ja heidän läheistensä aseman edistäminen sisältyy osana kansalliseen mielenterveysstrategiaan.
&#8211; Luuleeko hallitus, että näillä mitättömillä toimilla he korjaavat palvelujärjestelmän ongelmat ja ehkäisevät nepsynuorten syrjäytymistä? Miksei hallitus lisää resursseja ja tee hoito- ja tukipolulle konkreettisia muutoksia, kuten lisää sosiaalipuolen ja koulun henkilöstölle laadukasta koulutusta autismin kirjon ymmärryksessä, tai miksei neuro-ongelmia voitaisi kartoittaa jo neuvolassa osana normaalia neuvolaohjelmaa? tivaa Koponen.
Byrokratia estää avun saamisen
Jopa 69 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on nepsydiagnoosi.
&#8211; Lapset ajautuvat lastensuojelun asiakkaiksi, koska diagnosointi saattaa kestää vuosia, ongelmia vähätellään, resursointi on heikkoa, palvelulinjauksissa on isoja kuntakohtaisia eroja eikä esimerkiksi kouluissa ja sosiaalihuollossa osata ottaa huomioon nepsylapsen erityistarpeita, harmittelee Koponen.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tuen saaminen edellyttää usein vanhempien vuosikausien taistelua byrokratiaa vastaan, jolloin tilanne ehtii kriisiytyä ja vanhemmat uupua.
Vanhempien uupumus voi olla syvä
&#8211; Erityislapsen vanhemmilla uupumus voi olla niin syvää, että vanhempi tippuu työelämästä. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin taloudellisiin ja henkisiin ongelmiin, kertoo Koponen.
Lakisääteiset palvelut eivät voi olla Koposen mukaan paikkakunnista riippuvaisia. Ne on saatava toteutumaan ja tasalaatuisiksi koko maassa.
&#8211; Hallitus puhuu paljon tasa-arvosta, mutta tässä tilanteessa näemme jälleen kerran, että ollaan vain puheiden tasolla, Koponen päättää.
&nbsp;

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalon mukaan Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata.
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Hallitusohjelman Osaava ja osallistava Suomi mukaan ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.”
&#8211; Neuropsykiatrisen oireyhtymän (esim. ADHD, autismi, Asperger, Tourette) diagnoosin saaneiden (neurokirjon) ihmisten työttömyysaste on valitettavan korkea. Esimerkiksi yliopistokoulutetuista autismikirjon diagnoosin saaneista lähes 70 % on työttöminä vielä puoli vuotta valmistumisensa jälkeen, harmittelee perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Tunnollisia ja lahjakkaita
Slunga-Poutsalo huomauttaa, että nämä neurokirjon ihmiset ovat monesti erittäin tunnollisia, täsmällisiä ja lahjakkaita opiskelemillaan aloilla. He myös pärjäävät työssään hyvin, mikäli työpaikalla on tehty sopivia mukautuksia, kuten vähennetty aistiärsykkeitä ja aikataulutettu työpäivää eri tavalla.
&#8211; Kuitenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja oman osaamisen markkinoinnissa neurokirjon ihmisillä on usein suuriakin puutteita. Tämän päivän työelämässä ja jo työnhakuprosessissa annetaan suurta arvoa ulospäinsuuntautuneisuudelle ja sosiaalisille taidoille, mikä hankaloittaa neurokirjon ihmisten työnsaantia merkittävästi.
&#8211; Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata. Niin työnantajat kuin työvoimapalvelujen tarjoajatkin tarvitsisivat kuitenkin enemmän tietoa näiden ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista, jotta heidän työllistymistään voitaisiin edistää, Slunga-Poutsalo sanoo.
Budjetista varoja työllistämiseen
Hän on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan, millaisia vaikuttavia toimia hallitus aikoo tehdä neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja voisiko hallitus harkita käynnistävänsä kampanjan, jolla työnantajien ja työvoimapalveluja tarjoavien tahojen tietoisuutta neurokirjon ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista lisättäisiin.
Slunga-Poutsalo toivoo myös hallituksen budjetista varoja, joilla motivoitaisiin työnantajia neurokirjon ihmisten työllistämiseen.

Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä

Yliopistojen kyky luoda uutta on aina perustunut omituisten persoonallisuuksien hyväksymiseen sellaisena kuin he ovat. Monella eriskummallisella akateemikolla on autismikirjon häiriö, joka ei kuitenkaan akateemisessa ympäristössä ole estänyt heitä kehittämästä tiedettä ja teknologiaa eteenpäin. Nykyisen akateemisen maailman tiukat puhekoodit ja poliittinen korrektius ajavat tällaiset luovat persoonallisuudet ulos yliopistolta, väittää psykologian professori Geoffrey Miller <a href="http://quillette.com/2017/07/18/neurodiversity-case-free-speech/">Quillette</a>-verkkolehdessä.

Kuvittele tilanne, jossa nuori Isaac Newton tulisi aikakoneella 1670-luvun Englannista opettamaan Harvardin yliopiston opiskelijoita syyslukukaudella 2017, professori Miller ehdottaa. Newtonilla olisi edelleen pakkomielteinen, paranoidinen persoonallisuus, Aspergerin oireyhtymä, paha änkytys, epävakaa mieliala ja ajoittaisia manian ja depression vaiheita.
<blockquote>Newtonin sosiaalinen kömpelyys olisi ajanut hänet ulos akateemisesta maailmasta ja sosiaalisesta mediasta</blockquote>
Newton olisi tänä päivänä alistettu Harvardin yliopiston puhekoodeille, jotka kieltävät kaiken &#8221;epäkunnioittavuuden muiden arvokkuutta kohtaan&#8221;. Koodirikkomukset veisivät Newtonin Harvardin omaan inkvisitiojärjestelmään, jonka virallinen nimi on tasa-arvon, erilaisuuden ja inkluusion toimisto.
Newton ei olisi pitkään kestänyt julkisena intellektuellina modernissa amerikkalaisessa kulttuurissa, Miller uskoo. Ennemmin tai myöhemmin hän olisi sanonut jotakin &#8221;loukkaavaa&#8221;, josta olisi kanneltu Harvardin yliopistoon, ja josta valtamedia olisi pöyristynyt. Newtonin sosiaalinen kömpelyys olisi ajanut hänet ulos akateemisesta maailmasta ja sosiaalisesta mediasta, eikä meillä olisi mekaniikan peruslakeja, Miller kärjistää.
<h4>Puhekoodien hallinta onnistuu vain &#8221;neurotyypillisiltä&#8221;</h4>
Millerin mukaan Yhdysvalloissa nyt vallitsevat puhenormit, jotka määräävät mitä saamme sanoa ja mitä emme, on luotu &#8221;normaaleille&#8221; aivoille. Samoin Yhdysvaltain yliopistojen muodolliset puhekoodit on kirjoitettu &#8221;neurotyypillisten&#8221; toimesta ja heitä varten.
<blockquote>Puhekoodien epämääräisyys, epäsysteemaattisuus, kaksoisstandardit ja loogiset epäjohdonmukaisuudet saavat systematisointiin taipuvaiset ihmiset menettämään hermonsa.</blockquote>
<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Neurotyypillinen">Neurotyypillisillä</a> tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole neurologista poikkeavuutta, kuten esimerkiksi autismikirjon ihmisillä.
Autismin kirjon lievä pää, Aspergerin syndroomalla diagnosoidut eli aspit ovat yliedustettuna varsinkin kovien luonnontieteiden, insinööritieteiden ja matematiikan alueilla. Tällaiset ihmiset ovat ylikorostuneesti systematisoijia. Nämä &#8217;nörtit&#8217; ajattelevat loogisesti, mutta he ovat huonoja lukemaan ja ennakoimaan toisten tunteita.
Puhekoodin laatijat kuitenkin Millerin mukaan olettavat, että jokainen yksilö yliopistokampuksella on täysin kykenevä kaiken aikaa..
a) käyttämään verbaalista älykkyyttään ja kulttuuritaustaansa ymmärtääkseen puhekoodeja, jotka ovat tarkoituksella epämääräisiä, äärimmäisen laveita ja kiertoilmaisuin määriteltyjä, ja jotka rajaavat, kuka saa sanoa kenelle missäkin asiayhteydessä mitä ja millä sanoin;
b) ymmärtämään mitkä ajatukset kulloinkin vallitsevien sosiaalisten normien mukaan kuuluvat niin sanotun <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Overtonin_ikkuna">Overtonin ikkunan</a> sisälle eli hyväksyttävien ajatusten piiriin, ja mitkä ajatukset ovat &#8217;loukkaavia&#8217;, &#8217;epäsopivia&#8217;, &#8217;seksistisiä&#8217;, &#8217;rasistisia&#8217;, &#8217;islamofobisia&#8217; tai &#8217;transfobisia&#8217;;
c) käyttämään <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielen_teoria">mielen teoriaa</a> ennustamaan sataprosenttisella tarkkuudella, mitkä puheaktit saattavat olla loukkaavia jollekin, joka edustaa toista sukupuolta, ikää, rotua, etnisyyttä, kansallista alkuperää, sukupuolista suuntautumista, uskontoa tai poliittista käsitystä;
d) torjumaan &#8217;epäsopiva&#8217; puhe sataprosentisen luotettavasti kaikissa sosiaalisissa tilanteissa jotka joku voi raportoida tai tallentaa;
e) ennustamaan sataprosenttisella tarkkuudella, mikä saattaa pöyristyttää vertaisia, opiskelija-aktivisteja, sosiaalista mediaa tai valtamediaa &#8211; joista mikä tahansa voi synnyttää negatiivista julkisuutta yliopistoa ja sen puhekoodi-inkvisitiota kohtaan &#8211; ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä tai valitusoikeutta.
Millerin mukaan puhekoodien epämääräisyys, epäsysteemaattisuus, kaksoisstandardit ja loogiset epäjohdonmukaisuudet saavat systematisointiin taipuvaiset ihmiset menettämään hermonsa.
<blockquote>Koodeja sovelletaan hyvin valikoivasti.</blockquote>
&#8211; Useimmat puhekoodit esimerkiksi kieltävät kaikki loukkaukset, jotka perustuvat henkilön sukupuoleen, rotuun, uskontoon tai poliittisiin asenteisiin. Mutta aspiopiskelijat usein huomaavat, että näitä koodeja sovelletaan hyvin valikoivasti: on OK loukata &#8217;toksista maskuliinisuutta&#8217; ja &#8217;patriarkaattia&#8217;, mutta ei ole sopivaa kyseenalaistaa &#8217;palkkakuilua&#8217; tai &#8217;raiskauskulttuuria&#8217;; on OK loukata &#8217;valkoisia erioikeuksia&#8217; ja &#8217;Alt-Rightia&#8217;, mutta ei positiivista erityiskohteua tai &#8217;Black Lives Matteria&#8217;; on OK loukata aborttia vastustavia katolilaisia mutta ei shariaa kannattavia muslimeja, Miller kirjoittaa.
<h4>Puhekoodit rikkovat vuosisataisen oikeuden ilmaisuvapauteen</h4>
Millerin mukaan useimmat puhekoodit liittyvät oikeudenmukaisuusteorioihin, jotka perustuvat gender-ideologiseen feminismiin, kriittiseen rotuteoriaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin, jotka kaikki hylkäävät parhaan tieteellisen näytön sukupuolieroista, rotueroista ja käyttäytymisgenetiikasta.
&#8211; Se että aspeja vaaditaan tunnustamaan nämä puhekoodit, jotka perustuvat räikeisiin valheisiin, loukkaa systematisoijien syvimpiä arvoja: logiikkaa, rationaalisuutta ja realismia, Miller kirjoittaa.
Millerin mukaan akateeminen maailma on vuosisadat ollut turvallinen paikka, safe space, neurologisesti epätyypillisille ihmisille kuten autismin kirjoon kuuluville ja muuten erikoisille persoonallisuuksille, joihin hän lukee myös itsensä.
&#8211; Me teemme siitä tuon turvasataman uudestaan, eivätkä yliopistojen hallintobyrokraatit mahda meille mitään. Miller kirjoittaa.
&#8211; Kaikki on meidän puolellamme: käyttäytymistiede, intellektuaalinen historia, liittovaltion laki, julkinen mielipide ja liberaalin tiedeyhteisön omat pyhät arvot diversiteetti ja inklusiivisuus. Neurodiversiteetti on tullut jäädäkseen, eikä meitä tulla enää vaientamaan.

Isaac Newton potkittaisiin pois tämän päivän Harvardista – inkvisitio tuomitsisi oudot persoonallisuudet vihapuhujiksi

Asperger

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä

Isaac Newton potkittaisiin pois tämän päivän Harvardista – inkvisitio tuomitsisi oudot persoonallisuudet vihapuhujiksi

Uusimmat

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026