Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Ilmastoneuvottelut

Perussuomalaisten työmiehenä 13 vuotta toiminut Matti Putkonen avaa tuoreessa Työmies-elämäkertateoksessa värikkäitä vaiheitaan niin uraltaan ammattiyhdistysliikkeessä kuin politiikan taustavaikuttajana. Putkonen kertoo myös kunnioittavansa suuresti luontoa, vaikka fanaattista viherväkeä kohtaan sietokyky on usein ollut koetuksella.

Pieneltä tehdaspaikkakunnalta Mäntästä maailmalle aikoinaan lähtenyt ja nuorena työelämään siirtynyt Matti Putkonen liittyi SDP:n jäseneksi jo 1968, mutta loikkasi syksyllä 2010 demareista perussuomalaisiin, koska puolue oli ”vihertynyt” liikaa.
&#8211; Sain heinänuhan, pöly haittasi nenässä, enkä voinut olla puolueessa enää sen pidempään, Putkonen sanoo, ja kertoo, mitä demarien viherhumpalla tarkoittaa.
&#8211; Olennaista oli se, että suomalaisen vientiteollisuuden asemaa yhteiskunnan rakentajana ja rahoittajana ei enää puolueessa arvostettu, vaan lähdettiin vaatimaan sanktioita ja sellaisia tavoitteita, jotka olivat teollisuudelle erittäin kalliita. Kuitenkin suomalaiset metallifirmat pyrkivät jo siihen, että mahdollisimman pienellä energian kulutuksella saadaan mahdollisimman suuri tuotanto. Tätä demareissa ei ymmärretty, vaan siellä alettiin puhua rajoituksista ja monista muista asioista, jotka kehitystä olisivat haitanneet, Putkonen kertoo.
Putkonen puhui tänään Työmies-kirjansa julkistustilaisuudessa Helsingissä, ja häntä haastatteli pitkän linjan toimittaja Lauri Karhuvaara. Kirjan on kirjoittanut Hellevi Pouta.
Putkosen ja demarien suhde oli alkanut rakoilla jo vuonna 2007, jolloin Putkonen havaitsi SDP:n toimintakulttuurin muutoksen: enää puolueessa ei ajateltu ensisijaisesti suomalaista työntekijää ja vientiteollisuutta, vaan kuunneltiin yhä enemmän vihreitä tahoja. Sen myötä puolue alkoi liiaksi vihertää ja Putkosen heinänuha tehdä tuloaan.
Putkosen arvopohja pysyi, demarit muuttui
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa Putkonen katsoi oman arvopohjansa olevan edelleen sama kuin se oli hänen liittyessään 42 vuotta aiemmin SDP:n jäseneksi, kun taas nykyisestä SDP:stä oli tullut vihreiden myötäjuoksija.
Perussuomalaisiin Putkonen päätyi lähetettyään eri puoluejohtajille, myös perussuomalaisten silloiselle puheenjohtajalle Timo Soinille ilmastopolitiikkaa sivunneen muistion siitä, miten Suomi voitaisiin pelastaa. Putkonen ja Soini olivat tutustuneet jo 1990-luvun alkupuolella. Aluksi heidän jutustelunsa olivat lähinnä rentoa huulenheittoa, mutta Soini tuli jo aikoinaan ehdottaneeksi Putkoselle, että tämän pitäisi liittyä perussuomalaisiin.
Heinäkuun alussa 2010 Putkonen oli jäänyt eläkkeelle Metalliliitosta, ja sen jälkeen hän oli luopunut SDP:n jäsenkirjastaan. Seuraava tapaaminen Soinin kanssa Helsingissä Kasarmintorin laidalla sijaitsevassa Kellarikrouvissa muuttikin kaiken: Soini tarjosi töitä.
&#8211; Soini oli houkutellut minua jo aikaisemmin mukaan ja pyysi sillä kertaa vaalityömieheksi. Siitä sitten lähdin mukaan.
&#8211; Päätös ei ollut helppo ja painin sen kanssa voimakkaasti, koska minulla oli vahva side demariaatteeseen ja sosialidemokraattiseen liikkeeseen, jossa minulla oli myös paljon ystäviä. Onneksi iso osa yhteyksistä on säilynyt demarien toimijoiden kanssa, ja se on helpottanut tilannettani viedä asioita eteenpäin, Putkonen sanoo.
Siirtymä demareista perussuomalaisiin oli merkittävä sillä vielä kesän 2010 alussa SDP:n silloinen puoluesihteeri Mikael Jungner oli kysellyt Putkosta demarien kansanedustajaehdokkaaksi. Putkonen sanoo kuitenkin halunneensa lähteä mieluummin turvaamaan teollisuuden toimintaedellytykset ja vetää viherhumppaa vähemmälle. Samalla tiellä hän on edelleen perussuomalaisissa.
Kunnioittaa luontoa, karsastaa vihreää puoluetta
Putkonen tunnetaan tiukkana ”viherhumpan” vastustajana, mutta elämänkertateos paljastaa Putkosesta toisen puolen: hän kunnioittaa ja arvostaa suomalaista luontoa, ja onpa Putkonen aikanaan palkittu jopa Luonto-Liiton myöntämällä kaikkien aikojen ensimmäisellä Luontoteko-palkinnolla.
Putkonen puuhasteli nuoruusvuosinaan aktiivisesti paikallisessa luontokerhossa, joka oli ottanut nimensä lintumaailmasta. Kerhon nimi oli Falco. Luontoharrastuksessaan Putkonen keskittyikin pitkälti lintuihin. Niitä seuraillessaan hän teki samalla havaintoja siitä, miten maat, metsät ja vedet voivat.
Putkosen luontosuhde rakentui realismin pohjalle periaatteella, että suhde luonnon kanssa syntyy vain niin, että kulkee itse paljon luonnossa, seurailee sen lainalaisuuksia ja kiertokulkua ja tekee omia havaintojaan. Silloin näkee sellaistakin, mikä ei avaudu tiedemiehen kammiossa. Tosin Putkonen nuoruudessaan luki myös jonkin verran maantieteellistä kirjallisuutta.
Linturetkillään Putkonen näki kaikenlaisia metsiä. Kauneimpina hän piti hyvin hoidettuja metsiä. Koskemattomat metsät olivat usein ryteikköjä, joiden läpi ei taitavinkaan sissi päässyt. Koskematon metsä ei ollut välttämättä mielikuvien upea ikimetsä mahtavine puineen ja tasaisella sammalella lahoavinen runkoineen.
Putkonen katsoo, että kun luontoa kunnioittaa, sitä ei halua vahingoittaa. Sellaista luonnonsuojelua työmies ei kuitenkaan ymmärrä, jossa luonto pyritään museoimaan tasolle, jonka ihmiset itse määrittävät ja jossa uskotaan omiin ideologioihin enemmän kuin luonnonvoimiin, joiden hienouksia eivät taitavimmatkaan tiedemiehet pysty kehittämään. Työmiehen eriseuraisuus vihreän puolueen kanssa lieneekin pysyvää sorttia.
Soini tarjosi ensin töitä, sitten puheyhteys katkesi
2010-luvun alusta lähtien Putkosella ja Soinilla oli perussuomalaisessa puolueessa erittäin läheiset välit ja tiivis työsuhde. Onpa Soini itse aiemmin tullut maininneeksi Putkosen yhdeksi lähimmistä miehistään. Perussuomalaisten vuoden 2017 puoluekokouksesta alkaneiden tapahtumien johdosta miesten välit kuitenkin katkesivat.
Putkonen sanoo, että Soinissa oli jo 2017 nähtävissä egoistisia piirteitä, ja Putkonen vertaakin perussuomalaista puoluetta tehdaslaitokseen, joka ei voi olla vain yhden miehen show.
&#8211; Tässä maassa ei ole yhtään tehtaan johtajaa, joka pystyisi yksin tekemään tuotannon ja nostamaan tehtaan menestykseen. Kyllä ne ovat ne tehtaan työntekijät. Vastaavasti missään puolueessa ei ole sellaista messiasta, joka yksin saisi aikaan puolueen menestyksen. Takana ovat puolueen jäsenet, paikallisyhdistykset ja muut toimijat &#8211; kaikki yhdessä.
Vuonna 2017 perussuomalaisilla oli jo takanaan kahdet erinomaisesti sujuneet eduskuntavaalit, vuoden 2011 Jytky ja perään toinen vastaava 2015. Putkonen kertoo, että Soinille oli alkanut kehittyä harha, että hän on luonut kaiken yksin.
Vuoden 2017 puoluekokouksessa perussuomalaisten johtoon valittiin Jussi Halla-aho &#8211; ja valinta johti puolueen eduskuntaryhmän jakautumiseen. Putkonen katsoo, että uusi puoluejohtaja Halla-aho onnistui vaikeassa tilanteessa kokoamaan yhteen laajalle Suomen kuntiin kehittyneen paikallisyhdistysten ja puoluetoimijoiden verkoston, eli hajaannus pysähtyi.
Kesällä 2017 Jyväskylässä Halla-ahon tultua valituksi uudeksi puheenjohtajaksi Soinille pidettiin pienimuotoinen kiitosjuhla kukituksineen. Kun hän teki lähtöä Jyväskylästä, Putkonen kiirehti hänen peräänsä kysymään jatkokeskustelujen tarpeesta puolueen johdossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Soini vastasi, että katsotaan nyt. Sitten hän poistui paikalta. Sen jälkeen Putkonen ja Soini eivät ole vaihtaneet keskenään sanaakaan.
Teollisuusjohtajan kaveri
Putkosen Työmies-kirja kertoo nasevasti suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen ja politiikan lähihistoriaa ja urallaan Putkonen onkin tutustunut valtavaan määrään vaikuttajia yhteiskunnan huipulta niin ay-liikkeestä, elinkeinoelämästä kuin politiikastakin.
Yksi Putkosen tutuista on entinen Rauma-Repolan pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki, jota Putkonen kuvaa hyväksi tyypiksi. Miehet soittelevat yhä silloin tällöin toisilleen ja käyvät läpi maailman menoa.
&#8211; Matomäki on henkilö, joka ymmärsi ja arvosti omia työntekijöitään ja oli aina valmis sopimustoimintaan. Matomäki oli myös visionääri, joka näki maan kehityksen, miten tämän maan vientiteollisuutta voidaan viedä eteenpäin, Putkonen sanoo.
Kirjassa myös Matomäki kertoo oman näkemyksensä Putkosesta. Teollisuusjohtaja sanoo kunnioittavansa Putkosta, vaikkakaan he eivät ole olleet aina kaikista asioista samaa mieltä. Tosin yhdestä asiasta he ovat aina olleet ehdottoman yksimielisiä: suomalaisten työpaikat on turvattava ja niitä on hankittava lisää.
Kehuja ja apua Paavo Lipposelle
Putkosella oli merkittävä vaikutus myös Paavo Lipposen nousulle ensin SDP:n puheenjohtajaksi 1993 ja pääministeriksi 1995. Lipposesta tuskin olisi edes tullut pääministeriä ilman Putkosta, sillä Lipponen itse oli kaavaillut jopa jättäytyvänsä pois politiikasta vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Työmies sai kuitenkin suostuteltua Lipposen pyrkimään SDP:n johtoon ja miehet sopivat, että Putkonen etukäteen ”tunnustelisi maastoa” Lipposen puolesta. Putkonen alkoikin koota niin sanottua ”Paavon ryhmää”, joka hankki hänelle taustamateriaalia talous- ja teollisuuspolitiikasta sekä työmarkkinakysymyksistä. Lipponen itse osallistui kokouksiin aina, kun hänen aikataulunsa antoivat myöten.
Lipposta Putkonen kehaisee kenties Suomen toistaiseksi parhaaksi pääministeriksi.
&#8211; Hän joutui vaikeana aikana vetämään hallitusta. Näin läheltä, kun Lipponen laati kolmen vaalikauden ohjelman, miten maan asiat saadaan kuntoon. Ensimmäisellä kaudella kansaa on pakko kurittaa ikävillä leikkauksilla. Toisella kaudella on vähän helpompaa ja kolmannella kaudella kansalle voi jo jakaa ikään kuin sotakorvauksia ja antaa harkitusti hyvitystä siitä, mitä se on joutunut kestämään. Valitettavasti vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskustan Anneli Jäätteenmäki vei Lipposelta kolmannen kauden, Putkonen sanoo.
Politiikan tekeminen alkaa kansan iholta
Perussuomalaiset saavutti toissa viikolla puolueen kaikkien aikojen parhaan tuloksen eduskuntavaaleissa, yhteensä 46 paikkaa eduskuntaan. Putkonen näkee, että vuoden 2011 vaaleista alkanut perussuomalaisten menestys on ollut yhdistelmä populismia, perussuomalaista aatetta ja taitavaa puoluejohtamista, mutta Putkonen korostaa että politiikan tekeminen lähtee aina siitä, miten kansa ihollaan &#8211; välillä myös rahapussillaan &#8211; kokee politiikan.
&#8211; Jo Jussi Halla-aho omalla puheenjohtajakaudellaan ymmärsi, miten tavallisella kansalaisella menee ja miten perheet voivat, Putkonen kiittelee.
Putkosen mukaan myös puolueen nykyisellä puheenjohtajalla Riikka Purralla oli merkittävä rooli jo 2018, hänen toimiessaan tuolloin poliittisena suunnittelijana.
&#8211; Purra oli mukana silloisen pääministerin Juha Sipilän koolle kutsumassa puolueiden yhteiskeskustelussa, jossa tavoitteena oli saavuttaa parlamentaarinen yhteisymmärrys Suomen ilmastopolitiikasta. Purra kysyi palavereissa aina, mikä on ilmastotoimien hintalappu. Kun vastauksia ei saatu, perussuomalaiset käveli ulos ilmastoneuvotteluista, kun ei saatu tietää mitä toimet maksavat teollisuudelle, kotitalouksille ja paljonko esimerkiksi logistiikkakulujen kautta ruuan hintaan tulee lisää.
Kansa luottaa perussuomalaisiin
Perussuomalaiset omien asiantuntijalaskelmien kautta sittemmin toi vahvasti esille ilmastotoimien hintaa tavallisille veronmaksajille.
&#8211; Purra kertoi ilmastotoimien hinnasta kansalaisille. Sen jälkeen kansalaisten luottamus kasvoi voimakkaasti ja perussuomalaisten kannatus alkoi kasvaa, Putkonen sanoo.
Oma osansa menestyksessä on ollut aktiivisella puolueen kenttäorganisaatiolla.
&#8211; Matkan varrella kannatuksessa on ollut nousuja ja laskuja, mutta aina on palattu takaisin. Entisen puoluesihteerin Ossi Sandvikin luoma kenttäorganisaatio, vaikka se on ohut, niin se saadaan aina vaalien alla vahvasti liikkeelle. Kenttäväki tapaa kansaa myös vaalien välillä toritapahtumissa.
Katso video Putkosen elämäkertakirjan julkaisutilaisuudesta, jossa paikalla oli myös ex-pääministeri Lipponen.
<iframe loading="lazy" title="Työmies Matti Putkonen - kirjajulkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/oG0Nv9BogDo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kun SDP lähti mukaan viherhumppaan, Matti Putkonen siirtyi perussuomalaisiin: ”Sain heinänuhan, enkä voinut olla demareissa enää sen pidempään”

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari puhui tiistaina <a href="https://areena.yle.fi/1-4297507">Ylen tentin</a> yhteydessä pitämässään puheessa 90-luvun pankkikriisin raskaista virheistä. Hän esitti asiantuntijoista, pankkikriisin kohdanneista ihmisistä ja heidän läheisistään koollekutsuttavaa totuuskomissiota selvittämään valtavaan inhimilliseen kärsimykseen johtanutta tapahtumaketjua. Huhtasaari nosti myös puheessaan ilmastotaakanjaon epäsuhtaisuuden ja sananvapauden merkityksen. Hän myös kannusti suomalaisia hyvään käytökseen ja muiden kunnioittamiseen. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan. 

Huhtasaaren puhe:
Hyvät ystävät, rakkaat suomalaiset,
On etuoikeus ja kunnia seistä täällä teidän edessänne ja pitää puhe.
Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. On selvää, että kaksi älykästä ihmistä ei voi olla kaikesta samaa mieltä. 
Toimiva demokratia kestää moniäänisyyttä. Erilaisten mielipiteiden hiljentäminen tai vaientaminen ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään. Ilman julkista keskustelua et saa ääntäsi kuuluviin, et voi ajaa omaa agendaasi etkä saa vallanpitäjiä vastuuseen.
<div class="yle_areena_player" data-id="1-4328954"></div>
<script type="text/javascript" src="https://player.yle.fi/assets/js/embed.js"></script> 
Puhe Yle Areenassa. 6 min 30 sek. 
Kun vallanpitäjät eivät kestä moniäänisyyttä, alkaa sananvapauden rajoittaminen. Luonnollisesti sananvapautta aletaan rajoittamaan siten, että sitä markkinoidaan hyvällä. Kuka nyt sitä nyt mitään markkinoisi.
Otetaan epämääräinen termi, kuten vihapuhe. Sitten se politisoituu, ja alkaa vihapuhejahti ja ilmianto. Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/laura-huhtasaari-ylen-vaali-illan-puheessa-sananvapaus-keskeinen-ihmisoikeus/">sai</a> sosiaalisessa mediassa bannin &#8211; sai facebookissa bannin siitä, kun hän sanoi, että: &#8221;mies ei voi synnyttää&#8221;. Tämä ei ilmeisesti miellyttänyt kaikkia.
Puolustan sananvapautta, koska kannatan demokratiaa. Puolustan sananvapautta, koska ilman sitä meillä ei ole muitakaan vapauksia. Rohkaisen kuitenkin kaikkia käyttäytymään hyvin, ja kunnioittamaan kanssaihmisiä niin puheissa kuin teoissa. En kannata ihmisten halveksimista tai panettelua, enkä kannata väärän todistuksen sanomista. Itse käyn näitä vaaleja puhtain asein.
Hyvät ystävät,
Uudenvuoden puheessani nostin esitin totuuskomission. Haluan, että tämä totuuskomissio selvittämää 90-luvun pankkikriisin. Totuuskomissiolla tarkoitan eri alojen riippumattomista asiantuntijoista, omaisista sekä läheisistä koottavaa tutkintaryhmää.
Minulle on kerrottu, että pankit lähes pakottivat yrittäjiä ja kotitalouksia ottamaan valuuttalainaa. Samalla ne vakuuttivat asiakkailleen, että se on heille edullista ja riskitöntä. Näin ei ollut. Kriisin lauettua pankkiirit pesivät kätensä kaikista vastuistaan poliittisten päätösten seurauksina. On korkea aika selvittää pankkikriisiin ja lamaan johtaneet seuraukset ja syyt. Nämä henkilöt on saatava vastuuseen ja korvausvelvollisiksi. Salailu ei kuulu suomalaisuuteen. Myös lähihistorian arvet on kohdattava rehellisesti.
Hyvät ystävät,
Päättäjien ydintehtävä on turvallisuus.
Meidän tulee irtautua maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. [Huikkaa katsomoon: &#8221;Minä otin tämän esiin, niinkuin pyysit.&#8221;] Maamiinojen kielto heikensi puolustustamme.
Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka lisää turvattomuutta. Meillä on oltava oikeus päättää omista rajoistamme ja siitä, millä ehdoilla Suomeen saa asettua asumaan. Muiden maiden virheiden tekeminen &#8211; Ruotsi on hyvä esimerkki siitä &#8211; Ruotsi ei ole Suomen tie. Meidän ei tule toistaa Ruotsin virheitä.
Tehdään myös oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa. Muutetaan taakanjakoa. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Kun siirrämme Puolasta tai Kiinasta tehtaan Suomeen &#8211; se on ympäristöteko.
Rakkaat suomalaiset!
Presidentin on jämäkästi puolustettava suomalaisia ja Suomea, sekä suomalaista tapakulttuuria ja tasa-arvoa. Suomessa kätellään naisia. Myös itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
Isänmaa on meille kaikille yhteinen. Täällä kaikilla pitäisi olla turvallista asua, elää, olla ja yrittää.
Kansan kahtiajako ja eriarvoistuminen on saatava yhteisin ponnistuksin pysäytettyä. Vasta sen jälkeen voimme me puhua hyvinvointi-Suomesta. Maasta, jonka me kaikki voimme kokea oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena isänmaanamme.
Rakastakaamme Suomea &#8211; rakastakaamme itsenäistä Suomea. Nyt on aika muuttaa Suomen suunta. Otetaan Suomi takaisin. Vaaliuurnilla.
Kiitos.

Laura Huhtasaari nosti suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle – lue puhe kokonaisuudessaan täältä

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vaatii, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.

&#8211; Suomea EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa edustavan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma tai neuvottelija on vaihdettava, Matti Putkonen toteaa tiedotteessaan.
Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia.
Komission esitystä ei Putkosen mukaan voida toteuttaa markkinaehtoisesti.
&#8211; Esitys vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta. Eli suomeksi hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensa- ja sähkön hintaa, korosti työmies Matti Putkonen.
&#8211; Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolittikan alttarille jo 30 % suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentavalla, kiky-sopimuksella. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutemme kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä eikä oltava tahdottomana marionettina.
Puola <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473213871027">ilmoitti eilen</a> olevansa valmis ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen vain, jos maa saa luvan rakentaa lisää hiilivoimaloita.
&#8211; Tällaiselle irvokkaalle näytelmälle on tehtävä loppu. Muutoin EU ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demari ja vihervasemmisto sekä valitettavasti Kokoomus ja Kepukin tukeneet, Putkonen moittii.
Ministeri Tiilikaisen on Putkosen mukaan syytä ottaa neuvotteluohjeekseen Perussuomalaisten eduskuntaryhmän esitys siitä, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja. Eli ilmastoprojekteja sinne mistä helpoimmin saataisiin EU:n kokonaistavoite toteutettua.
&#8211; Suomi ei antaisi rahaa, vaan esim. suomalaiset alan metalli- ja teknologiayritykset menisivät tekemään tarvittavat uudistukset, joita sekä EU että ko. maat rahoittaisivat. Näin saataisiin työtä suomalaisille duunareille, vaati työmies Putkonen.

Putkoselta rajut moitteet ministeri Tiilikaiselle: Sinisilmäisyys ilmastoasioissa maksatetaan suomalaisilla duunareilla